RoiOPS - Historia 3-6

Historia 4-6

Arviointi

Vuosiluokalla 4 opiskellaan yhteiskuntaoppia

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

TAVOITTEET:

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Tiedonhankinta menneisyydestä

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 5-6 toteutuvat kaikissa oppisisällöissä.

5. luokalla opiskellaan sisällöt:

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
Maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään.
Esihistorialliset kaudet Suomessa ja muualla maailmassa
Varhaiset korkeakulttuurit

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Antiikin Kreikan ja Rooman kaupunkikulttuurit

6. luokalla opiskellaan sisällöt:

S3 Keskiaika

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille.

Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.
Viikinkiaika
Uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Kustaa Vaasan aika
Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, uskonpuhdistus, tieteellisen maailmankuvan avartuminen

S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

Ruotsin suurvalta-aika
Venäjän kehitys 1600 - 1700-luvuilla ja Suomen asema näissä kehityskuluissa kustavilaisen ajan loppuun

Sisältöalueiden käsittelyssä huomioidaan Rovaniemen kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet.

Historia, vuosiluokka 5

Historian opiskelun aluksi oppilasta ohjataan tuttujen asioiden avulla ymmärtämään ajankulua ja omaa asemaansa sukupolvien ketjussa sekä nykypäivän yhteyttä menneisyyteen. Tällöin tutus- tutaan historiallisiin käsitteisiin ja kotiseutuhistoriaan.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa iden- titeettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toi- mintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvo.
Mielenkiintoa historiaan voidaan herätellä esimerkiksi tutustumalla mahdollisuuksien mukaan lähialueella sijaitseviin esihistoriallisiin kohteisiin kuten kivikautisiin asuinpaikkoihin, hiidenkirnuihin, virtuaalimuseoihin, Arktikumin näyttelyihin, kotiseutu- ja metsämuseoihin.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä:

5. ja 6. luokalla keskeisenä tavoitteena on tiedon hankkiminen erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä ja niiden luotettavuuden arvioiminen. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja ja ikätason mukaisesti käsittämään syitä ja seurauksia historian tapahtumille. Hahmottamaan historian ajallista jatkumoa ja käyttämään sekä ymmärtämään niihin liittyviä käsitteitä.

Historian jako esihistoriaan ja historiaan. Kirjallisten lähteiden merkitys.

Harjoitellaan ikätasolle sopivalla lähteistöllä historiatulkintojen tekemistä. Mahdollistaa monien eri menetelmien käytön perinteisistä digitaalisiin.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen:

Tavoitteena on ymmärtää erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osata käyttää oikein käsitteitä:

esimerkiksi: esihistoria, historia, vanha-aika, antiikki

Asiaa voidaan syventää tarkastelemalla Kemijoen merkitystä asutuksen tuojana Rovaseudulle

Miksi asukkaat tulivat Lapin ja Rovaniemen alueelle?
Asutuksen leviämisen näkyminen nykypäivän Rovaniemellä. Esimerkiksi tottotulien merkitys ja näkyvyys nykypäivän paikannimistössä.

Kausaliteetin ymmärtäminen on yksi keskeisimmistä historian taidoista ja sitä tulee korostaa kaikissa opiskeltavissa asioissa. Syy- ja seuraussuhteen opiskelu mahdollistaa monien eri opetusmenetelmien käytön tieto- ja viestintäteknologiasta draamapedagogiikkaan. Pyritään yhteistyöhön muiden oppiaineiden esimerkiksi katsomusaineiden ja yhteiskuntaopin kanssa. Oppilaan tulisi tunnistaa muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja osata kuvailla muutoksia, joiden on katsottu vaikut- taneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä.

5. ja 6. luokalla pyritään käytännönläheisesti tuomaan oman per- heen ja oman asuinalueen historia osaksi opetusta. Tämä mah- dollistuu monia eri työtapoja hyödyntäen. Oppilaat voivat mahdol- lisuuksien mukaan vierailla Arktikumissa, kotiseutu- ja metsämu- seoissa sekä Rovaseudulla olevissa esihistoriallisissa kohteissa.

Esihistorialliset esineet kuten Rovaniemen solki ja Lehtojärven hirvenpääveistos tuovat historian tapahtumat ja muutosvaiheet konkreettisesti lähelle oppilaan kokemusmaailmaa. Myös talon- poikaisesineistöön on hyvä mahdollisuuksien mukaan tutustua. Tässä voidaan hyödyntää virtuaalimuseoiden materiaaleja ja esim. 3D-tulostusta.

Oman perheen historiaa voidaan tutkia esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen tekemällä mm. sukututkimusta verkkolähteiden avulla, haastatteluja tai kuva- ja videotallenteita. Oman perheen historiaa voidaan tarkastella myös muutoksen näkökulmasta esimerkiksi pohtimalla ja selvittämällä yhteistyössä huoltajien kanssa, milloin ja miksi oppilaan suku on saapunut Rovaseudulle.

Historian jatkumoa valaistaan tarkastelemalla kreikkalaisen kulttuurin jatkumista roomalaisen kulttuurin sisällä. Hyödynnetään virtuaalimuseoiden materiaaleja.
Lapin alueen näkökulmaa voi tuoda esille käymällä läpi kehityskulkua tällä alueella, siirtymistä pyyntikulttuurista agraariseen yhteiskuntaan.

Historiallisen tiedon käyttäminen

5. ja 6. luokalla pyritään tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuus historiassa ja esittämään muutoksille syitä. Oppimisympäristöjä voi vaihdella aiheen ja mahdollisuuksien mukaan. Muutosten syitä historiassa on alakoulun puolella hyvä tarkastella tuomalla historian tapahtumia ja ilmiöitä lähelle oppilaan kokemusmaailmaa. Tähän apuna voivat toimia museovierailut, virtuaalimuseot ja -maailma, kirjastovierailut sekä ympäröivään historiakulttuuriin sidotut tehtävät ja retket. Erilaiset verkkoympäristöt, elokuvat, pelit, arkistomateriaalit, verkkoarkistot ja dokumentit elävöittävät opetusta. Myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit voivat olla mukana tukemassa kokemusperäistä oppimista ja historian muutosten ymmärtämistä. Näitä voivat olla esimerkiksi historian asiantuntijat ja harrastajat sekä eri yhdistykset esim. Totto ry.

Opetuksessa on hyvä käydä läpi ihmisen toimintaa kunkin opetettavan aiheen sisällä. Oppilaan tulisi ymmärtää kontekstuaalisuus ihmisen toiminnassa. Miten aika, paikka ja kausaliteetti ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan eri aikoina.

Oppilasta ohjataan tuttujen asioiden avulla ymmärtämään ajankulua ja omaa asemaansa sukupolvien ketjussa sekä nykypäivän yhteyttä menneisyyteen ja ihmisen toiminnan merkitystä tässä kehityskulussa.

Historia, vuosiluokka 6

Historian opetuksen tavoitteena on oppilaan kiinnostuksen herättäminen ja ylläpitäminen menneisyyttä kohtaan tuomalla asiat lähelle oppilaan kokemusmaailmaa ja perhettä eri työskentelytapoja ja TVT-taitoja hyödyntäen.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä:

5. ja 6. luokalla keskeisenä tavoitteena on tiedon hankkiminen erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä ja niiden luotettavuuden arvioiminen. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja ja ikätason mukaisesti käsittämään syitä ja seurauksia historian tapahtumille. Hahmottamaan historian ajallista jatku- moa ja käyttämään sekä ymmärtämään niihin liittyviä käsitteitä.

Asiaa voidaan lähestyä esimerkiksi Rovaniemen historiallisen ajan alun näkökulmasta.

Harjoitellaan ikätasolle sopivalla lähteistöllä historiatulkintojen tekemistä. Mahdollistaa monien eri menetelmien käytön perinteisistä digitaalisiin.

Tavoitteena on ymmärtää erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osata käyttää oikein käsitteitä:

esimerkiksi: viikinkiaika, keskiaika, renessanssi, uusiaika, suurvalta-aika, absolutismin aika, barokki, rokokoo, valistus

Pyritään ymmärtämään keskiaikaisten ihmisten toiminnan motiiveja sekä uskonnon merkitystä heidän elämässään. Millä tavalla ajattelu eroaa nykyihmisen ajattelusta. Uuden ajan murrosvaiheessa ihmisen toiminnan motiiveja voidaan pohtia esimerkiksi uskonpuhdistuksen näkökulmasta. Ihmisen toiminnan ymmärtämiseen on hyvä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää eri oppimistapoja kuten draamapedagogiikka, pelejä digitaalisia ympäristöjä.

Oppilaan tulisi tunnistaa muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja osata kuvailla muutoksia, joiden on katsottu vaikut- taneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä.

Esihistorialliset esineet kuten Rovaniemen solki ja Lehtojärven hirvenpääveistos tuovat historian tapahtumat ja muutosvaiheet konkreettisesti lähelle oppilaan kokemusmaailmaa. Myös talonpoikaisesineistöön on hyvä mahdollisuuksien mukaan tutustua. Tässä voidaan hyödyntää virtuaalimuseoiden materiaaleja ja esim. 3D-tulostusta.

Jatketaan historian jatkumon opiskelua. Opetuksessa olisi hyvä tuoda ilmi esimerkiksi antiikin maailman ihanteiden siirtyminen renessanssin maailmaan ja siihen, kuinka antiikin ajattelu vaikut- taa vielä nykyaikanakin.

Suomen ja Ruotsin 600-vuotista historiaa voidaan tarkastella pohjoisen Suomen näkökulmasta. Yhteinen historia Ruotsin kanssa näkyy Lapissa monin tavoin sekä kulttuurisina että kielellisinä yhtäläisyyksinä. Yhtenä historiallisena jatkumona voidaan tarkastella myös uuden ajan murrosvaiheessa syntynyttä protestantismia ja sen näkyvyyttä läpi historiamme aina nykypäivän yhteiskuntaan saakka.

Mahdollisia työtapoja:

Tämä tavoite mahdollistaa yhteistyön useiden oppiaineiden välillä. Esimerkiksi äidinkielen kanssa voidaan tarkastella historiallista jatkumoa kielenkehityksen näkökulmasta. Katsomusaineiden kanssa on mahdollista pohtia historiallista jatkumoa esimerkiksi kristillisten juhlaperinteiden näkökulmasta. Miten ne ovat vuosien saatossa muuttuneet ja mitä samaa nykyperinteissämme on kuin 1600–1700-luvun ihmisillä. Myös ruokakulttuurin opiskelu sekä taide- ja tapakasvatus voivat olla mukana tukemassa historiallisen jatkumon omaksumista. Tapakulttuurin opiskelu jatkuu historian opinpolussa yläkoulun puolella. Hyödynnetään myös digi- työkaluja tavoitteen toteutuksessa.

Historiallisen tiedon käyttäminen

5. ja 6. luokalla pyritään tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuus historiassa ja esittämään muutoksille syitä. Oppimisympäristöjä voi vaihdella aiheen ja mahdollisuuksien mukaan. Muutosten syitä historiassa on alakoulun puolella hyvä tarkastella tuomalla historian tapahtumia ja ilmiöitä lähelle oppilaan kokemusmaailmaa. Tähän apuna voivat toimia museovierailut, virtuaalimuseot ja -maailma, kirjastovierailut sekä ympäröivään historia- kulttuuriin sidotut tehtävät ja retket. Erilaiset verkkoympäristöt, elokuvat, pelit, arkistomateriaalit, verkkoarkistot ja dokumentit elävöittävät opetusta. Myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit voivat olla mukana tukemassa kokemusperäistä oppimista ja historian muutosten ymmärtämistä. Näitä voivat olla esimerkiksi historian asiantuntijat ja harrastajat sekä eri yhdistykset esim. Totto ry.

Historiassa oppilaan tulee ymmärtää, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.

Harjoitellaan omien historiatulkintojen tekemistä ikätasolle sopivilla tavoilla.

Tätä toimintaa jatketaan ja syvennetään esimerkiksi menneiden sukupolvien toimintaan vaikuttaneiden syiden pohti- misella.

HI5-6.docx