Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Tavoitteet ja sisällöt:

HISTORIA, VUOSILUOKAT 7-8

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

VUOSILUOKAT 7 JA 8: Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-8 toteutuvat kaikissa oppisisällöissä.

7. luokalla opiskellaan sisällöt:

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

• Teollinen vallankumous: Iso-Britannian teollistuminen ja teollistumisen leviäminen maailmassa, teknologinen kehitys ja kaupungistuminen.
• Kolonialismi ja imperialismi sekä näiden perintö.
• Suomen kehitys maatalousmaasta teollistumiseen. Oman suvun agraariset juuret.
• Siirtolaisuus Suomesta, siirtolaisuus omassa suvussa ja Lapin alueelta mahdollisuuksien mukaan.
• Rovaseudun ja Peräpohjolan historiaa 1800-luvulla.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

• 1800-luvun aatteiden kehitys ja yhteiskunnallinen vaikutus Euroopassa ja Suomessa.
• Suomen kulttuurinen kehitys 1800-luvulla. Suomen uudistajat.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

• Autonomian aika: Suomen sota ja muuttuminen suuriruhtinaskunnaksi.
• Sääty-yhteiskunta ja sen mureneminen, 1800-luvun uudistukset.
• Venäläistäminen ja sen vastareaktiot.
• Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja itsenäisyyden alkutaipaleet.

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään ensimmäiseen maailmansotaan ja sen seurauksiin.

8. luokalla opiskellaan sisällöt:

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään toiseen maailmansotaan, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

• 1920–1930-luvun taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kehitys. Oikeiston nousu, diktatuurit ja totalitarismi.
• Toinen maailmansota, kylmä sota ja jälleenrakennus. Talvi-, jatko- ja Lapin sota. Lapin jälleenrakennus ja sodan jälkeinen aika.
• Kotiseudun ja oman suvun sotahistoriaa ja kokemuksia.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

• Kaupungistumisen ja Ruotsin siirtolaisuuden ymmärtäminen elinkeinorakenteen muutoksen näkökulmasta. 1960-70-lukujen kokemukset oman suvun historiassa ja paikallishistoriassa.
• Populaari -ja nuorisokulttuuri sodanjälkeisessä ajassa.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

• Sodanjälkeinen aika ja Suomen historia 1980- luvulta nykypäivään saakka.
• Kylmän sodan päättyminen, Neuvostoliiton hajoaminen ja sen vaikutukset Suomessa ja muualla maailmassa.
• Globalisaatio ja Euroopan unionin historia.

Sisältöalueiden käsittelyssä huomioidaan Rovaniemen kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelman tarjoamat mahdollisuudet.