Suomen kieli ja kirjallisuus 7-9

Tavoitteet ja arviointi löytyvät tästä linkistä.

KIELIKASVATUS


Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.


Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Oppiaineen tehtävä


Tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääriä.


Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.


Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.


Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan.


Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.


Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Äidinkielen eri oppimäärät tekevät yhteistyötä.


Vuosiluokilla 7–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia taitoja monimuotoisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja monimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmottavat oman viestijäkuvansa ja pystyvät osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin. Opetuksen tehtävänä on rohkaista oppilaita oma-aloitteisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi, jotka osaavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee yhteiskunnallisten sekä opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita ohjataan puhutun ja kirjoitetun kielen normien hallintaan ja taitoon käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä. Kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitoja syvennetään. Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, oman lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen.

Oppimäärän erityinen tehtävä


Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppilaan oppimisen arviointi koskevat myös suomenkieli ja kirjallisuus -oppimäärää.


Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.


Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.


Vuosiluokilla 7–9 erityisenä tehtävänä on monipuolistaa oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa ohjataan tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vuorovaikutusvalmiudet otetaan huomioon. Kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen.

Suomen kieli ja kirjallisuus, vuosiluokka 7

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

  • 7.-9. luokka: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään erilaisia vuorovaikutusharjoituksia, harjoitellaan toisten kuuntelemista ja oman viestinnän vaikutusta toisiin.
  • Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Harjoitellaan ideointia ryhmässä ja muita ryhmäviestintätaitoja sekä tutkitaan ryhmässä ilmeneviä rooleja
  • Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita. Tutustutaan draamaan kirjallisuuden lajina.
  • Oppilasta ohjataan oman viestinnän havainnointiin myös sähköisessä vuorovaikutuksessa.

Tekstien tulkitseminen

7.-9. luokka: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

  • Esim. runo, uutinen, näytelmä, novelli, tietoteksti. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Harjoitellaan muistiinpanotekniikoita, ajatuskartan, määritelmän ja tiivistelmän tekemistä.
  • Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin.
  • Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Esim. kirjallisuuden peruskäsitteiden kertaaminen ja niiden käyttäminen tekstianalyysissä.
  • Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. Esim. lähdeviitteiden käyttäminen omissa teksteissä.
  • Kannustetaan lukudiplomin suorittamiseen ja kirjaston käyttöön. Kirjastopolun mukainen käynti kirjastossa 7. luokille

Tekstien tuottaminen

  • Harjoitellaan tunnistamaan faktan ja fiktion ero ja tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Esimerkiksi kertomus, tiivistelmä, runo, uutinen.
  • Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Harjoitellaan referoimista ja selostamista.
  • Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Harjoitellaan erilaisia muistiinpanotekniikoita sekä itse- ja vertaisarviointia.
  • Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Kerrataan virke ja lause. Tunnistetaan pää- ja sivulauseet. Harjoitellaan kappalejakoa. Kerrataan aikamuodot. Kerrataan oikeinkirjoituksen perusasiat.
  • 7.-8. luokka: Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa. Vahvistetaan , kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

  • 7.-8. luokka: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.
  • Tarkastellaan kieltä erityisesti sanaluokkien ja sanojen taipumisen näkökulmasta.
  • 7.-9. luokka: Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Oppilas lukee sovitut kirjat. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. Huomioidaan Rovaniemen kaupungin kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma.
  • Hyödynnetään kirjastopolku-suunnitelmaa 7. luokan mukaisesti. Esimerkiksi opastus verkkokirjaston käyttäminen. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin ja joihinkin alalajeihin.
  • Ohjataan oppilasta tutustumaan kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tutustutaan kulttuurin eri ilmenemismuotoihin.

Suomenkieli ja kirjallisuus, vuosiluokka 8

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

  • 7.-9. luokka: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään erilaisia vuorovaikutusharjoituksia, harjoitellaan toisten kuuntelemista ja oman viestinnän vaikutusta toisiin.
  • Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Harjoitellaan väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteita. Oppilasta ohjataan perustelemaan mielipiteitään.
  • Harjoitellaan valmisteltujen puhe- esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan spontaanin puheenvuoron käyttämistä mielipidekeskustelussa.
  • Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita myös sähköisissä viestintäympäristöissä.

Tekstien tulkitseminen

  • 7.-9. luokka: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.
  • Esim. mielipideteksti, vastine, arvostelu, verkkojulkaisu sekä esimerkkejä fantasiasta, scifistä, dekkarista, kauhusta ja rakkauskirjallisuudesta. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.
  • Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Harjoitellaan pohjatekstin referoimista.
  • Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Pohditaan mainonnan ja mielipidetekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä sekä harjoitellaan arvioimaan niitä kriittisesti. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia.
  • Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. Hyödynnetään ajankohtaisia aiheita ja harjoitellaan aineistopohjaista referoimista.
  • Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Esim. genrekirjallisuus. Kirjaston palveluiden hyödyntäminen esimerkiksi kirja- ja mediavinkkausten muodossa.

Tekstien tuottaminen

  • Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Esimerkiksi mielipidekirjoitus, referaatti, arvostelu, tarina. Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä.
  • Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Esimerkiksi pohtiva teksti tai aineistopohjainen teksti kaunokirjallisuuden pohjalta.
  • Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja jäsentämistä ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi.
  • Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (pää- ja sivulauseet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Hahmotetaan lauseiden ja virkkeiden rakenteita (lauseenjäsenet ja lauseke). Tarkastellaan suhtautumisen ilmaisutapoja ja harjoitellaan niiden käyttämistä omassa tekstissä (modukset). Syvennetään oikeinkirjoituksen hallintaa.
  • 7.-8. luokka: Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa. Vahvistetaan , kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

  • 7.-8. luokka: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.
  • Tarkastellaan kieltä erityisesti lauseenjäsenten ja suhtautumisen ilmaisemisen näkökulmasta.
  • 7.-9. luokka: Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Oppilas lukee sovitut kirjat. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. Huomioidaan Rovaniemen kaupungin kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma.
  • Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tutustutaan kirjallisuuden keskeisiin tyylivirtauksiin (valistus, romantiikka ja realismi) sekä kauhu-, rikos-, tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen.
  • Tutustutaan Suomen monimuotoiseen kulttuuriin paikallisuus huomioiden.

Suomenkieli ja kirjallisuus, vuosiluokka 9

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

  • 7.-9. luokka: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään erilaisia vuorovaikutusharjoituksia, harjoitellaan toisten kuuntelemista ja oman viestinnän vaikutusta toisiin.
  • Vahvistetaan oppilaan ryhmäviestintätaitoja monipuolisilla ryhmätyöskentelytilanteilla.
  • Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla.
  • Harjoitellaan valmisteltujen puhe- esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Pidetään juhla- tai vaikuttava puhe. Syvennetään taitoa arvioida omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita saadun palautteen pohjalta.

Tekstien tulkitseminen

  • 7.-9. luokka: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.
  • Esim. artikkeli, kolumni ja näytteitä kotimaisesta kirjallisuudesta
  • Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä.
  • Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten suostuttelun ja asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Syvennetään oppilaan kriittistä ja erittelevää lukutaitoa.
  • Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. Harjoitellaan lähteisiin viittaamista ja lähdeluettelon kokoamista.
  • Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Esimerkiksi lyriikan ja draaman analysoiminen sekä pohdiskellaan ja vertaillaan tekstejä valitusta näkökulmasta.

Tekstien tuottaminen

  • Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Esimerkiksi novelli, kirjallisuus- /novellianalyysi, raportti, kirjallisuustutkielma ja pohdiskeleva essee. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä.
  • Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan opiskeltavien tekstityyppien elementtejä ja hyö- dynnetään opittuja tietoja omissa teksteissä. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan asiointikirjoittamista ja kehitetään työelämässä tarvittavia kielellisiä taitoja. Esimerkiksi CV:n, raportin, anomuksen ja hakemuksen laatiminen
  • Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Tuotetaan laajempi teksti vaiheittain. Oppilas saa ohjaavaa ja kannustavaa palautetta prosessin aikana.
  • Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (lauseenvastikkeet) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Harjoitellaan lauseenvastikkeiden käyttöä omassa tekstissä. Tarkastellaan oikeinkirjoituksen ongelmakohtia (esimerkiksi kapulakielisyys ja rektio) sekä vahvistetaan oppilaan kykyä tuottaa sujuvaa asiatekstiä
  • Syvennetään opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, syvennetään tietämystä tekijänoikeuksista ja vahvistetaan oikeanlaisten lähdemerkintöjen käyttöä.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

  • Tehdään havaintoja kielen eri rekistereille ja tyyleille ominaisista piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteen piirteisiin.
  • 7.-9. luokka: Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Oppilas lukee sovitut kirjat. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. Huomioidaan Rovaniemen kaupungin kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma.
  • Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Monipuoliset teatterivierailut ovat osa draamakasvatusta.
  • 7.-9. luokka: Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Huomioidaan Rovaniemen kaupungin kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma.
  • Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historiaan.

SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUS, VUOSILUOKAT 7-9

SUK_7-9.docx