RoiOPS - 16. YHTEINEN VASTUU KOULUPÄIVÄSTÄ JA YHTEISTYÖ

16. YHTEINEN VASTUU KOULUPÄIVÄSTÄ JA YHTEISTYÖ

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilashuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Yhteinen vastuu koulupäivästä

Opetuksen järjestäjä

Oppilaan oikeuksien toteutumisen varmistaminen:
Edellytysten luominen oppimista ja hyvinvointia edistävälle koulutyölle

Koulun johto

Käytännön vastuu opetuksen, ohjauksen, oppilashuollon ja tuen järjestämisestä kouluyhteisössä
Ongelmien ennaltaehkäisy
Kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista
Oppilaan ohjaaminen toimimaan lain edellyttämällä tavalla (velvoite osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja asiallisesti)
Oppilaiden auttaminen ja tukeminen koulutyössä onnistumiseksi
Poissaolojen seuranta

Henkilökunta

Oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
Mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen
Oppilaan oikeuksien toteutumisesta huolehtiminen (ohjaus, opetuksellinen ja oppilashuollollinen tuki)
Vuorovaikutus oppilaiden ja huoltajien kanssa
Koulun henkilökunnan keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa
Jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu
Oppilaan ohjaaminen toimimaan lain edellyttämällä tavalla (velvoite osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja asiallisesti)
Oppilaiden auttaminen ja tukeminen koulutyössä onnistumiseksi
Poissaolojen seuranta

Opettaja

Vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista
Jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu
Oppilaan ohjaaminen toimimaan lain edellyttämällä tavalla (velvoite osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja asiallisesti)
Oppilaiden auttaminen ja tukeminen koulutyössä onnistumiseksi
Poissaolojen seuranta

Oppilas

Säännöllinen osallistuminen koulutyöhön
Reilu ja arvostava suhtautuminen koulutovereihin ja koulun aikuisiin
Yhteisten sääntöjen noudattaminen
Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen
Sovituista tehtävistä huolehtiminen

Koti

Ensisijainen kasvatusvastuu
Oppilaan ohjaaminen toimimaan lain edellyttämällä tavalla (velvoite osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja asiallisesti)
Oppilaan kasvun, hyvinvoinnin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen

Hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä. Jokainen yhteisön jäsen edistää omalla toiminnallaan yhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Rovaniemen kaupungin perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaisesti huolehditaan koulun hyvästä ilmapiiristä ja kulttuurista, jotta ne edistävät oppimista ja työskentelyä. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi koulutyössä kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että oppilas tuntee kuuluvansa koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön, kokee koulussa turvallisuutta ja luottamusta sekä saa myönteistä palautetta sekä opettajilta että vertaisryhmältä. Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä korostetaan oppilaan, perheen ja koulua ympäröivän yhteisön osallisuutta.

Turvallisuutta ja hyvinvointia seurataan ja kehitetään eri hallinnonalojen ja ammattiryhmien sekä kodin ja koulun yhteistyönä. Koulun toiminnassa näkyvät toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet ja niitä käytetään myös koulun kehittämisen painopisteinä. Kouluissa toimitaan varhaisen ja avoimen yhteistyön sekä ennakoivan ja ennaltaehkäisevän toiminnan näkökulmasta. Rovaniemen kaupungin koulut käyttävät kiusaamista ehkäiseviä menetelmiä.

Kouluissa huolehditaan, että koulun järjestyssäännöt, koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, pelastussuunnitelma sekä suunnitelmat ja ohjeet kriisi- ja poikkeustilanteita, kiusaamisen ehkäisyä ja poissaolojen seurantaa varten ovat laadittuina ja niistä on tarvittavilta osin tiedotettu henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia. Suunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja kriisitilanteiden varalta harjoitellaan säännöllisesti.

16.1 Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

oppilaan_osallisuus.docx

Taulukko 8. Oppilaiden osallisuus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Rovaniemen kaupunki noudattaa toiminnassaan Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman periaatteita. Asukkaat ovat osallisia palveluiden suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Ohjelma määrittelee linjaukset, rakenteen ja keskeiset sisällöt asukkaiden osallisuudelle ja vaikuttamiselle Rovaniemen kaupungin toiminnassa. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Rovaniemellä Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma ohjaa lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistävää toimintaa. Kehittämisohjelmassa on ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla edistetään yhdessä lasten ja nuorten asioita Rovaniemellä. Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman päämäärät ovat hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä tukeminen, varhainen avoin yhteistyö sekä lasten ja nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

Rovaniemen kaupungin yleisten lähipalveluperiaatteiden ja toimialakohtaisten periaatteiden mukaisesti osallisuus on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. Se on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Koulun toimintakäytänteiden avulla tuetaan oppilaiden mahdollisuutta edistää omaa ja yhteisönsä hyvinvointia ja toimintakykyä.

Lasten ja nuorten osallisuus voidaan jaotella kolmeen muotoon:

lasten ja nuorten osallistumisen muodot.docx

Koulu tarjoaa oppilaille erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa itseä koskeviin ja yhteisiin asioihin, sekä kannustaa ja tukee osallisuuteen kasvamista monipuolisesti. Lähtökohtaisesti oppilas on ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti aina läsnä tilanteissa, jotka koskevat häntä itseään tai hänen oppimistaan. Tällaisissa tilanteissa, kuten vanhempaintapaamisissa ja tuen palavereissa tai tuen lomakkeiden laatimisessa, varmistetaan, että lasta kuullaan hänen omissa asioissaan ja hän on yhtenä toimijana suunnittelemassa häntä koskevia toimenpiteitä

Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin myös luokka- ja koulutasolla. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia yhteisiä tapahtumia, kuten retkiä, juhlia ja teemapäiviä. Kouluissa voidaan järjestää myös välitunti-, kummi- ja tukioppilastoimintaa, joka tukee oppilaiden osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä. Oppilaat otetaan mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien, oppimisympäristöjen, kerhotoiminnan ja vanhempainiltojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulun vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. Koko oppilaskunnan osallisuuden ja kuulemisen osalta varmistetaan, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus tulla kuulluksi käyttäen monipuolisia kuulemisen ja vaikuttamisen tapoja.

oppilaat haluvat olla mukana.docx

Kuvio 12. Asiat, joita Rovaniemen kaupungin oppilaskunnat haluavat olla mukana suunnittelemassa ja päättämässä (aineisto kerätty keväällä 2016 osana oppilaiden osallisuutta OPS-prosessissa)

Kaikilla kouluilla on oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Jokaisessa koulussa oppilaskuntaa edustaa oppilasjäsenistä muodostettu hallitus, jota ohjaa oppilaskunnan ohjaaja. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintaa. Tämä toiminta kehittää lasten ja nuorten valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajina ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan.

Lisäksi Rovaniemellä toimii nuorisovaltuusto kunnallisena päätöksentekoelimenä. Yläkoulun oppilaskunnat tekevät yhteistyötä Rovaniemen Nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuuston jäsenet ovat rovaniemeläisiä 13–21 -vuotiaita nuoria. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta, jonka jälkeen järjestetään vaalit kaikissa yläkouluissa, lukioissa sekä Lapin ammattiopiston toimipisteissä. Oppilaskuntatoiminta ja nuorisovaltuustotoiminta luovat jatkumon jo varhaiskasvatuksessa luodulle demokratiakasvatukselle erilaisten oppimisympäristöjen myötä.

Oppilaskuntatoiminnan perusperiaatteet

Oppilaskunnan tehtäviä ovat oppilaiden ohjaaminen keskinäiseen yhteistyöhön, yhdessä tekemiseen ja oppilaiden aseman parantaminen koulussa, oppilaiden harrastustoiminnan edistäminen, yhteisten asioiden hoidon vastuun edistäminen ja opettajain kokoukseen osallistuminen sekä oppilaskunnan asioista viestiminen.

Tavoitteena on kaikilla Rovaniemen peruskouluissa ja oppilaitoksissa aktiivisesti toimivat oppilaskunnat sekä vuorovaikutus ja kuuleminen erityisesti nuoria koskevissa asioissa. Koulujen oppilaskuntien hallituksia kannustetaan keskinäiseen yhteistyöhön. Oppilaskuntien hallituksen jäsenet tapaavat yhteisessä seminaarissa vähintään kerran lukuvuodessa. Oppilaskuntien on tarkoitus toimia aktiivisessa yhteistyössä myös nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuusto käsittelee oppilaskuntien toimintaesitykset ja myöntää toimintarahaa.

Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu - toimivan oppilaskunnan opas

Oppilaskunnan ohjaava opettaja

Oppilaskunnan ohjaavan opettajan tulee olla kiinnostunut oppilaskuntatoiminnasta. Hänellä tulee olla koulun toimintakulttuurin tuntemusta ja halua kehittää oppilaiden tai opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia koulussa. Tärkeä osa ohjaavan opettajan tehtävää on opettajakunnan sitouttaminen oppilaiden osallisuuden edistämiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Jokaisella koululla on nimetty oppilaskunnan ohjaava opettaja. Ohjaavan opettajan tehtävät on määritelty seuraavasti: avustaa hallitusta tehtävien hoitamisessa, neuvoo, auttaa, puhe- ja läsnäolo-oikeus oppilaskunnan kokouksiin, osallistuu oppilaskunnan hallituksen kouluttamiseen ja ryhmäyttämiseen toimintakauden alussa. On hyvä yrittää saada ohjaavalle opettajalle toinen opettaja työpariksi, jolloin työ on yhdessä helpompi toteuttaa. Myös yhteistyö nuorisopalvelujen, nuorisohallituksen ja -valtuuston toiminnasta vastaavien työntekijöiden ja sivistystoimen asiantuntijan kanssa on tärkeää.

Oppilaskunnan hallituksen valinta

Jokaisessa luokassa oppilaat miettivät pienryhmissä seuraavia kysymyksiä: Millainen on hyvä edustaja? Millainen on huono edustaja? Plussat ja miinukset kirjataan yhdessä. Tämän jälkeen pienryhmät keskustelevat siitä, miten itse toimisin ja mitä pitäisin tärkeänä, jos olisin itse edustaja. Tämän jälkeen jokainen miettii itse, että olisinko tänä vuonna valmis edustajaksi? Sitten kaikki halukkaat nostavat kätensä ylös ja katsotaan kuinka monta ehdokasta luokasta löytyy. Luokan ehdokas/ehdokkaat valitaan joko äänestämällä tai yhdessä neuvotellen ehdokkaiden kanssa. Ennen äänestystä jokainen ehdokas esittelee itsensä ja perustelee, miksi hän olisi sopivin ehdokas tehtävään. Äänestys voi tapahtua suljettuna lippuäänestyksenä tai yhdessä neuvotellen. Tämän jälkeen luokan ehdokkaat ilmoitetaan oppilaskunnan ohjaavalle opettajalle.

kuvio 13.docx

Kuvio 13. Luokan edustajan oikeudet ja velvollisuudet kokouksissa

taulukko 9.docx

Taulukko 9 Oppilaskunnan vuosikello

16.2 Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Kodin ja koulun yhteistyön periaatteita ovat jaettu asiantuntijuus sekä vanhempien ja koulun henkilöstön yhdessä toimiminen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Jaettu asiantuntijuus rakentuu avoimelle keskustelulle, jossa molempien näkemyksiä arvostetaan ja niille annetaan tietoisesti tilaa. Keskustelun tavoitteena on yhteisen ymmärryksen ja yhteisten kasvatustavoitteiden muodostaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja kannustavaa.

taulukko 10.docx

Taulukko 10. Kodin ja koulun yhteistyö

Toimiva vuorovaikutus ja keskinäisen luottamuksen rakentuminen edellyttävät keskustelun lisäksi riittävästi kohtaamisia ja vuorovaikutteista viestintää. Opettaja ja vanhemmat tapaavat lukuvuoden aikana yksittäisten oppilaiden asioissa sekä luokka- ja koulutasolla. Oppilaan läsnäolo, hänen ikä- ja kehitystasonsa huomioiden, on suotavaa, kun käsitellään häntä koskevia asioita. Erityisen tärkeitä tapaamiset ovat silloin, kun muutoksia, kuten opettajavaihdos, on tiedossa tai jo tapahtunut. Tapaamisten osalta huolehditaan keskustelun vastavuoroisuudesta ja siitä, että kaikkien tapaamiseen osallistuvien henkilöiden näkemykset tulevat kuulluiksi tasa-arvoisina.

Koulu toimii ensisijaisesti lähivanhemman (= se vanhempi, jonka luona lapsi asuu ja on kirjoilla) kanssa, koska laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta velvoittaa huoltajia tekemään lasta koskevat päätökset yhdessä. Kuitenkin, jos huoltajat sitä erikseen pyytävät, tulee koulun tiedottaa lasta koskevat asiat erikseen kummallekin huoltajalle.

Yhteisillä tapahtumilla ja toiminnalla edistetään kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Vanhempien asiantuntijuus otetaan mukaan koulun toimintaan paitsi yksittäisen oppilaan myös kouluyhteisön yhteisissä asioissa. Vanhemmille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia olla mukana koulun toiminnassa ja sen kehittämisessä käyttäen vaihtelevia osallisuuden tapoja. Yhteistyötä ja osallisuuden tapoja kehitetään yhdessä oppilaan ja vanhempien kanssa. Yhtenä osallisuuden tapana toimii kouluilla vanhempaintoimikunnat. Vanhempaintoimikunnan edustaja osallistuu myös koulun hyvinvointiryhmän kokouksiin.

kuvio 14.docx

Kuvio 14. Kodin ja koulun yhteistyön mahdollisuuksia yksilö- ja yhteisötasolla

Riittävä ja hyvin toimiva viestintä on oleellinen osa kodin ja koulun yhteistyötä. Niin viestinnässä kuin muussakin koulun toiminnassa noudatetaan avoimuuden, luotettavuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita. Koulun henkilökunta huolehtii osaltaan, että viestintä on tavoitteellista, suunnitelmallista ja eettisesti hyväksyttävää. Vanhemmille annetaan riittävästi tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi vanhemmille tarjotaan tietoa myös koulun ja luokan arjesta. Koulun johto huolehtii, että kaikki työntekijät on perehdytetty salassapitoa sekä tietojen luovuttamista ja -saamista koskeviin säädöksiin. Viestinnässä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Koulun henkilökunta huolehtii siitä, että viestintä saavuttaa kaikki vanhemmat. Kodin ja koulun yhteistyön rakenteet ja vastuut sekä erityiset painopisteet kuvataan koulun toimintasuunnitelmassa.

16.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Koulun sisäistä yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti kohti yhdessä tekemistä ja jaettua toimijuutta. Ammatillista yhteistyötä luokkatasolla tehdään esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopettajuuden sekä tiimityön keinoin. Kouluilla toimii lukuvuosittain erilaisia kehittämistiimejä, joihin henkilökunnan jäsenet kuuluvat. Tiimit edistävät koulun toimintakulttuuria suunnitelmallisesti ja kehittämistä arvioidaan lukuvuosittain. Monitoimijuus korostuu tuen asioissa sekä oppilashuollon toteuttamisessa, jossa yhteistyötä tehdään yli ammattirajojen. Yhteistyön toteuttaminen vaatii riittävästi aikaa keskustelulle, jotta työskentelylle voidaan rakentaa yhteinen tavoite ja sopia työnjaosta ja työtavoista. Tärkeää on varata aikaa myös henkilöstön yhteiselle keskustelulle, joka mahdollistaa osaamisen jakamisen ja vertaistuen toteutumisen.

kuvio 15.docx

Kuvio 15. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Yhdessä tekemiseen ja osaamisen jakamiseen kannustetaan myös koulujen kesken. Yhteistyötä tehdään erityisesti siirtymävaiheissa, jolloin varmistetaan, että opetuksen järjestämisen kannalta olennainen tieto siirtyy ja oppilaan koulupolku jatkuu mahdollisimman sujuvasti uudessa koulussa. Alueellisen yhteistyön muotoina voidaan käyttää yhteisiä koulutuksia tai kehittämispäiviä. Kunnan koulujen kesken voidaan järjestää esimerkiksi vertaistapaamisia, jotka mahdollistavat toimivien käytänteiden jakamisen. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen niin koulun kuin kunnan sisällä.

Koulu toimii yhtenä lähiympäristönsä toimijana ja kutsuu yhteistyöhön muita lähiympäristön toimijoita, kuten päiväkoteja, vanhainkoteja sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen toimijoita. Oppilaille tarjotaan kokemuksia kansallisesta ja kansainvälisissä verkostoissa toimimisesta esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian avulla. Koulutyön sujuvaan järjestämiseen tarvitaan yhteistyötä myös eri hallintokuntien kesken.

Report abuse