18. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTAPOJA

18.1 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Rovaniemen kaupungissa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta eli etäopetusta voidaan järjestää, kun opetusta ei ole mahdollista järjestää omassa koulussa lähiopetuksena. Erityisesti kielten ja eri uskontojen opetuksen järjestämiseen etäopetus tuo lisää mahdollisuuksia. Esimerkiksi pienten koulujen A2-kielitarjonnan monipuolistamiseksi ja opetuksen järjestämiseksi voidaan käyttää etäopetusta.

Etäopetusta voidaan järjestää myös oppilaille, jotka joutuvat olemaan terveydellisistä syistä pitkiä aikoja pois koulusta. Rehtori tekee päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä (PoL 18§) yleisen ja tehostetun tuen oppilaille. Opetus suunnitellaan yhteistyössä oman ja mahdollisesti sairaalakoulun, huoltajan ja oppilaan kesken. Järjestelyiden tavoitteena on, että oppilas etenee mahdollisuuksiensa mukaisesti oppiaineissa sekä kykenee säilyttämään sosiaaliset suhteensa luokkatovereihinsa ja kouluun.

Etäopetusta voidaan hyödyntää myös opetusta rikastuttavana menetelmänä, esimerkiksi koulun ulkopuolisten toimijoiden tarjoamana. Rovaniemen kaupungin oppilailla on käytössään verkkotunnukset, jotka mahdollistavat yhteistyön tekemisen oppilastasolla myös kaupungin eri koulujen kanssa reaaliajassa. Jokaisella oppilaalla tulee olla perusopetuksen aikana mahdollisuus toimia kansainvälisissä verkostoissa etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden avulla. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan toteuttaa esimerkiksi videokonferensseina ulkomaalaisten yhteistyötahojen kanssa.

Etäopiskelun tapahtuessa koulussa oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta vastaavat etäyhteyksiä käyttävät koulut. Koulun tulee huolehtia, että opetusryhmällä on turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja. Koulun tehtävä on myös varmistaa, että opetusta antava opettaja on saanut etäopetuksen järjestämiseen tarvittavaa koulutusta. Opetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että opettajan tulee pystyä keskittymään kyseisellä tunnilla etäopetuksen toteuttamiseen. Oppilaiden mahdollisuudet välittömään vuorovaikutteiseen opetukseen tulee turvata, joten oppilaan pitää pystyä kommunikoimaan reaaliaikaisesti etäyhteyden hyödyntämiseen käytetyn palvelun avulla. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Koulun toimintasuunnitelmassa kuvataan työnjako, vastuunjako ja käytännön toteutus, mikäli koulussa järjestetään etäopetusta.

18.2 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään Oppimisen arvioinnin yhteydessä.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksi eriyttämisen tapa. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään, jos

1. oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2. perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai
3. se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (Pol 18§).

Järjestely poikkeaa opetussuunnitelman määräyksistä ja vaatii toteutuakseen aina Perusopetuslain 18 §:n mukaisen hallintopäätöksen, jonka tekee rehtori. Ennen päätöksen tekemistä huoltajaa on kuultava. Päätökseen kirjataan, että oppilas voi opiskella vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti eli opintokokonaisuudesta toiseen. Oppilaalle, jolla on erityisen tuen päätös, päätös tehdään erityisen tuen päätöksen muutoksena (= uusi erityisen tuen päätös, jossa päätöksentekijänä rehtori).

Opintokokonaisuus

• muodostetaan oppiaineiden tai aineryhmien oppimääristä (esim. 5.-6. luokkien opetussuunnitelmasta tehdään yhtenäinen kokonaisuus, joka jaetaan osiin tai useista oppiaineista muodostettu eheytettyjä kokonaisuuksia).
• voi olla oppiaineen kurssi/jakso.

Opetusjärjestelyissä huomioidaan, että

• oppilas on aina tietyn vuosiluokan oppilas ja opiskelee ryhmän mukana, mutta oman opinto- ohjelman mukaan (voi edetä hitaammin tai nopeammin),
• tarvittavat asiat kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin,
• järjestely voi koskea yhtä tai useampaa oppiainetta,
• oppilas saa lukuvuoden päätteeksi todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle; seuraavalla luokalla opinnot jatkuvat siitä, mihin ne keväällä jäivät,
• oppilas ei jää luokalle hylättyjen suoritusten ja puutteellisen osaamisen vuoksi,
• jo hyväksytyt opinnot eivät raukea,
• oppilas voi jäädä luokalle yleisen huonon koulumenestyksen vuoksi.

18.3 Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

Rovaniemen kaupungissa yhdysluokkaopetusta järjestetään pienissä kouluissa, mutta sitä voidaan käyttää myös isommissa kouluissa esimerkiksi valmistavan opetuksen luokissa, pienryhmissä tai muuten eri vuosiluokkia yhdistäen. Opetusta voidaan toteuttaa myös yhdysryhmäopetuksena, esimerkiksi elämänkatsomustiedon opiskelussa, jossa opetusryhmissä opiskelee oppilaita eri vuosiluokilta. Tärkeää on, että opetus vastaa oppilaan ikäluokan tasoa.

Yhdysluokkaopetus toteutetaan osittain vuorokurssiperiaatteella. Vuosiluokittain pyritään etenemään kaikilla luokka-asteilla matematiikassa, 1-2 luokilla äidinkielessä ja 3-6 luokilla englannin opiskelussa. Koulut voivat tehdä omia pedagogisia ratkaisuja, jotta yhdysluokkaopetus ja vuorokurssien toteuttaminen on toimivaa ja käytännön kannalta järkevää. Yhdysluokkaopetuksen vaatimat erityiset opetusjärjestelyt kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan.

18.4 Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7 – 9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan oleva vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä. Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.

Joustavan perusopetuksen järjestäminen ja keskeiset toimintatavat

Rovaniemellä joustavaa perusopetusta (JOPE) järjestetään jokaisella neljällä koulualueella pienryhmämuotoisesti 10–12 oppilaan ryhmissä. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan oppimismotivaatiota ja positiivista minäkuvaa sekä elämänhallintataitoja.

JOPE-opetusta järjestetään ensisijaisesti 9. luokan oppilaille, joiden oppivelvollisuuden suorittaminen on vaarassa esimerkiksi heikon opiskelumotivaation tai runsaiden poissaolojen vuoksi. JOPE-opetuksessa korostetaan toiminta- ja työpainotteista oppimista. Sen toimintatavat tukevat oppilaan osallisuutta omaan oppimiseensa. Monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja käyttämällä opettajan rooli oppimisen ohjaajana korostuu.

Joustavaa perusopetusta toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Koulun ulkopuolella tapahtuvassa opiskelussa oppilaalla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea (PoL 30§). Lisäksi oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1§).

Oppilaalle laaditaan yleisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja erityisen tuen oppilaalle HOJKS. Suunnitelmassa kuvataan tavallisten oppimissuunnitelmaan liittyvien seikkojen lisäksi joustavaan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelmassa huoltaja sitoutuu yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja oppilaan tukemiseen JOPE -opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan tarvittaessa opiskelun erityiset painoalueet oppiaineisiin, joissa oppilaalla on tuen tarvetta.

Oppilasvalinta

Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisuudesta hakeutua JOPE-opetukseen sekä selvitetään sen toimintaperiaatteet pääsääntöisesti 7.-8. -luokan kevätlukukaudella. Oppilas ja huoltaja täyttävät JOPE-hakemuksen. Moniammatillinen tiimi haastattelee hakijat ja heidän huoltajansa. Haastattelussa selvitetään oppilaan kokonaistilanne ja mahdollisuus hyötyä JOPE-opetuksesta. Rehtori tekee hallintopäätöksen oppilaaksi ottamisesta moniammatillisen tiimin esityksen perusteella. Valinnassa painotetaan oppilaan valmiutta sitoutua säännölliseen koulunkäyntiin ja tavoitteelliseen koulutyöhön JOPE-opetuksessa sekä kykyä suoriutua työpaikkaopiskelujaksoista.

Oppilasvalintaa ohjaavat seuraavat kriteerit:

• Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänellä on vaikeuksia oppivelvollisuuden suorittamisessa ja oppilas on vaarassa jäädä ilman jatko- opiskelupaikkaa.
• Oppilas on aktiivinen ja pystyy huolehtimaan myös itsenäisesti suoritettavista opintojaksoista.
• Oppilas pystyy ottamaan vastuusta omasta opiskelusta ja käytöksestä.
• Oppilas ja hänen huoltajansa sitoutuvat JOPE -opetuksen toimintamalliin.

Opiskelu muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella

Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen käytön tavoitteena on tukea oppilaan opiskelumotivaatiota ja yksilöllisiä oppimistapoja. Opetus voidaan antaa joustavasti erilaisissa oppimisympäristöissä kuten yrityksissä, toisen asteen oppilaitoksissa tai leirikouluissa. Kun opetus tapahtuu muissa oppimisympäristöissä, oppiminen suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Oppilasta koskevat koulun vakuutukset ovat voimassa koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä.

Työpainotteinen oppiminen antaa valmiuksia jatko-opiskelupaikan ja ammatin valintaan sekä elämänhallintaan ja se toteutetaan koulun, kodin ja työopiskelupaikkojen yhteistyönä. Opiskelu työpaikalla tukee opetussuunnitelman mukaista opiskelua, jonka pohjalta oppilaalle laaditaan oppimistehtävät. JOPE-toimintaa järjestävissä kouluissa voidaan tarjota koulukohtaisena valinnaisaineena työssäoppimista.

Nuoria kannustetaan itse hankkimaan työopiskelupaikat. Oppilaalle nimetään työpaikalla ohjaaja, joka perehdytetään JOPE-toimintaan. Työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta tehdään sopimus työopiskelupaikan oppilaan, huoltajan ja koulun välillä. Työpaikkaopiskelua seurataan ja arvioidaan opiskelujakson aikana JOPE-ohjaajan ja JOPE-opettajan toimesta. Opiskelujakson lopuksi pidetään koostearviointi, jossa jaksoa arvioidaan kokonaisuutena.

Arviointi

Oppilaan opintojen arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita huomioiden joustavuus. Arviointi on JOPE-opettajan vastuulla ja se tehdään yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Työpaikkaopiskelujaksojen ja muiden oppimisympäristöjen kautta tapahtuva oppiminen huomioidaan opintojen arvioinnissa joustavasti. Työpaikkaopiskelujaksojen aikaiset poissaolot oppitunneilta eivät vaikuta oppiaineen arvosanaan.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Joustava perusopetus toteutetaan koulun opettajien ja eri hallinnonalojen yhteistyönä. JOPE-opettaja vastaa opetuksesta ja tekee yhteistyötä JOPE-oppilasta opettavien aineenopettajien ja opinto-ohjaajan kanssa. JOPE-opetusta järjestetään yhteistyössä nuorisotoimen kanssa ja JOPE-opettajan työparina työskentelee nuorisotoimen työntekijä. Rovaniemen kaupungin JOPE-toimijat suunnittelevat ja organisoivat toimintaa säännöllisissä tapaamisissaan. JOPE-ryhmän opettaja tekee yhteistyötä oman koulun opinto-ohjaajan ja toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa erityisesti perusopetuksen viimeisellä luokalla.

Joustavaa perusopetusta koskevat samat oppilashuollon järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet kuin muussakin perusopetuksessa. Opetusta järjestetään osana koulun toimintaa ja oppilailla on oikeus koulun järjestämään yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa niin yksilö- kuin yhteisötasolla.

18.5 Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle. Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Lapin keskussairaalassa toimivassa Rovaniemen Sairaalakoulussa tarjotaan opetusta Lapin sairaanhoitopiirin kuntien ja muun maakunnan peruskouluikäisille oppilaille. Sairaalaopetuksen järjestäjä on Rovaniemen kaupunki.

Esi- ja perusopetusikäinen oppilas on oikeutettu sairaalaopetuspaikkaan, kun hänet on otettu potilaaksi osastolle erikoissairaanhoidon piiriin. Myös erikoissairaanhoidon avohoidossa olevalla oppilaalla on mahdollisuus hakeutua sairaalaopetukseen. Avo-opetuspaikalle haetaan erillisellä hakulomakkeella ja valmistelun oppilasvalinnasta sairaalaopetukseen tekee moniammatillinen työryhmä, jossa on sairaalaopetuksen ja kaupungin hallinnon lisäksi edustaja(t) hoitavalta taholta. Rovaniemen Sairaalakoulun rehtori tekee PoL 18§: n mukaisen päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä osastolta tuleville oppilaille hoitosuunnitelman perusteella. Avo-opetuspaikasta päättää oppilaan kotikuntaa kuullen sairaalaopetuksen järjestäjäkunnassa se, jolle toimivalta hallinnossa on delegoitu. Oppilaan ja kodin kanssa tehdään koulusopimus avo-opetusjaksolle.

Sairaalaopetuksen aikana oppilaat säilyvät omien lähikoulujensa oppilaina ja noudattavat siten näiden opetussuunnitelmaa tai soveltuvasti Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelmaa ja Rovaniemen Sairaalakoulun lukuvuosittaista toimintasuunnitelmaa. Erityisen tuen -päätöksen teossa noudatetaan kotikunnan ohjeistuksia. Pedagogiset asiakirjat kirjataan Wilmaan.

Sairaalaopetus on osa lapsen ja nuoren kokonaiskuntoutusta, jota tehdään yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa. Opetuksen tavoitteet määritellään aina yksilöllisesti ja niitä tarkennetaan säännöllisesti, koska oppilaiden kunto, terveydentila ja hoitoaika vaihtelevat.

Sairaalaopetuksen keskeiset toimintaperiaatteet

Oppilaat noudattavat sairaalaopetuksessa pääasiassa ja mahdollisuuksien mukaan oman koulunsa opetussuunnitelmaa. Heille laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma jäsentämään opiskelua ja helpottamaan myöhempää paluuta omaan kouluun. Oppilaan yksilölliset tarpeet oppimisen ja koulunkäynnin tuessa otetaan huomioon. Sairaalakoulujakson aikainen sairaalaopettaja vastaa oppilaan opetuksen käytännön järjestelyistä sekä oppilaan pedagogisten asiakirjojen laadinnasta ja päivittämisestä yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa.

Sairaalaopetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaiden huoltajien, lähettävien ja vastaanottavien koulujen, sairaalahenkilöstön, kuntien kasvatus- ja perheneuvoloiden, ammatillisten perhekotien sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Yhteistyötä tehdään niin tulovaiheessa, opintojen aikana kuin paluuvaiheessakin.

Kodin ja Sairaalakoulun yhteistyö käynnistyy siinä vaiheessa, kun huoltajat käyvät tutustumassa sairaalaopetukseen yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Huoltajat täyttävät esitietolomakkeen, jonka pohjalta voidaan myöhemmin kouluneuvotteluissa keskustella. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään myös sairaalan järjestämissä hoito- ja muissa neuvotteluissa sekä oppilaan lähtiessä sairaalaopetuksesta omaan tai muuhun tarkoituksenmukaisemmaksi katsottuun kouluun.

Oppilaan viikoittainen tuntimäärä on oppilaan oman lähikoulun opetussuunnitelman tai Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelman ja valtioneuvoston tuntijakoasetuksen mukainen. Mikäli oppilaan terveydentila vaatii, voi koulupäivä poiketa edellisestä terveydentilaan perustuen (PoL 18 §, 3. mom). Koulukuntoisuuden määrittely tapahtuu yhteistyössä hoidon kanssa. Oppilaalle tehdään tällöin erityiset opetusjärjestelyt hallintopäätös tai erityisen tuen oppilaalle tarkistetaan erityisen tuen päätöstä (sairaalakoulun rehtori).

Oppilaan opiskelu sairaalaopetuksessa

Oppilaat kulkevat kouluun joko hoitajien saattamina (osasto-oppilaat) tai itsenäisesti (avo-oppilaat sekä yksinkulkuoikeuden saaneet oppilaat). Koulupäivät koostuvat pääosin 45-minuuttisista oppitunneista. Opettajat ohjaavat oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttavat oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Ohjauksen tehtävänä on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä ja myös korjata puutteita opiskelutaidoissa. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Oppilashuolto sairaalaopetuksessa

Sairaalaopetuksen oppilaat ovat sairaalan eri osastoilla hoidossa tai tutkimuksissa olevia lapsia tai nuoria. Sairaalakoulun hyvinvointiryhmän muodostavat sairaalakoulun henkilöstö, oppilaiden edustaja ja hoitohenkilöstön edustajat.

Osasto-oppilaiden yksilökohtainen oppilashuollollinen tuki tulee luonnollisesti sairaalan kautta. Avo-oppilaiden osalta palvelut tulevat sairaalan poliklinikoiden ja sairaalaopetuksen henkilöstön sekä kotikoulun monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä.

Oppilaan opiskelu sairaalaopetuksessa voidaan jakaa oppilashuollon näkökulmasta kolmeen vaiheeseen:

Tulo sairaalaopetukseen

Tässä ensimmäisessä nivelvaiheessa sairaalaopettaja ottaa yhteyttä oppilaan omaan kouluun, huoltajaan ja hoitohenkilöstöön oppilaan oppimistilanteen kartoittamiseksi ja opetuksen järjestämiseksi sairaalaopetuksessa. Yhteistyö oppilaan oman koulun edustajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisia yhteistyökumppaneita omassa koulussa ovat luokan- ja aineenopettajat, luokanvalvojat, erityisopettajat, oppilaan ohjaajat, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, koulupsykologit ja rehtorit. Lisäksi yhteistyötä tehdään oppilaan kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten kanssa oppilaan ja huoltajan suostumuksella. Huoltajat ja oppilas käyvät Sairaalakoulussa tutustumassa ja tulohaastattelussa. Oman kotikoulun yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän jäsenet voivat kirjata oppilashuoltokertomukseen oppilashuollon yhteistyöhön ja järjestämiseen liittyviä asioita. Pedagoginen yhteistyö kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin.

Opiskelu sairaalaopetuksessa

Sairaalaopettajat tekevät opiskeluaikana yhteistyötä oppilaan oman koulun kanssa. Yhteydenpitoa helpottaa oppilaan omasta koulusta nimetty yhteyshenkilö, joka voi olla esimerkiksi luokanopettaja, luokanvalvoja, erityisopettaja tai oppilaan ohjaaja. Yhteyshenkilölle on tarpeellista nimetä myös varahenkilö.

Huoltajien kanssa pidetään yhteyttä puhelimitse sekä tavaten kouluneuvotteluissa Sairaalakoululla ja hoitoneuvotteluissa osastoilla ja poliklinikoilla.

Sairaalaopettaja toimii hoidon moniammatillisen tiimin erityispedagogisena asiantuntijajäsenenä. Hän osallistuu oppilasta koskeviin kokouksiin ja hoitoneuvotteluihin tuoden näihin näkemyksensä ja tietämyksensä lapsesta tai nuoresta oppilaana. Sairaalaopettaja on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lapsen tai nuoren kokonaiskuntoutusta.

Paluu sairaalaopetuksesta

Siirtyminen sairaalaopetuksesta vastaanottavaan kouluun on oppilashuollollisesti katsottuna tämän opinpolun toinen siirtymävaihe. Koulu voi olla oppilaan aikaisempi koulu tai jokin muu oppilaitos tai luokka. Paikka mietitään yhdessä oppilaan, huoltajan, oman koulun opetushenkilöstön ja oppilashuollon henkilöstön edustajien sekä hoitohenkilöstön kanssa. Koulunvaihtoasioissa ollaan yhteydessä koulutuspalveluihin. Paluuvaihe on erityisen tärkeä tiedonsiirron kannalta. Oppilaalle tehty oppimissuunnitelma tai HOJKS siirretään paluupalaverissa vastaanottavalle koululle. Palaverissa ovat läsnä tarpeen mukaan oppilas, huoltaja, vastaanottavan koulun edustus, sairaalaopettaja ja lapsen tai nuoren omahoitaja. Tarvittaessa sairaalaopettaja tai koulunkäynninohjaaja/vastuuhoitaja on oppilaan mukana tukemassa oppilasta kouluympäristöön sopeutumisessa sekä konsultoimassa opettajia ja muuta henkilöstöä.

Erityisesti siirtymävaiheissa, eli Sairaalakouluun tulo- ja sieltä lähtövaiheissa, korostuu oppilaan oman koulun oppilashuoltotyö sekä yhteistyö Sairaalakoulun kanssa. Tiedonsiirto molemmissa vaiheissa on tärkeää.

Arviointi sairaalaopetuksessa

Sairaalaopetuksen jakson pituudesta riippuen arviointi tehdään pääsääntöisesti Sairaalakoulussa. Perusopetuksen päättötodistus annetaan omasta lähikoulusta Sairaalakoulusta saatujen tietojen perusteella. Oppilaan arvioinnista keskustellaan sekä koulu- että joskus myös hoitoneuvotteluissa. Todistuksien osalta sanallista arviointi käytetään sairaalaopetuksessa viidenteen vuosiluokkaan saakka. Arviointi suoritetaan Rovaniemen kaupungin todistusten pohjalta.

Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas tekee sairaalaopetuksessa itsearviointia keskusteluissaan opettajan kanssa sekä toteuttamalla monipuolisesti itsearviointia muun muassa itsearviointilomakkeiden avulla. Oppilas asettaa tavoitteita opiskelulleen ja arvioi niiden toteutumista viikoittain. Oppilas arvioi omaa työskentelyään myös kouluneuvotteluissa.