19. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

Kuvio 16. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva toiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa toteutetaan Rovaniemen kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Koulun lukuvuosittaisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjien kanssa.

19.1 Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.

Rovaniemen kaupungin perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaisesti kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää sekä syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Kerhotoiminnalla pyritään tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoimintaa voidaan järjestää koulun oman henkilöstön toteuttamana sekä yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisessä tavoitteena on jatkuvuus ja säännöllisyys.

Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa koululla järjestettävää kerhotoimintaa. Koulu tiedottaa oppilaita ja vanhempia koululla järjestettävästä kerhotoiminnasta toimintasuunnitelmassaan sekä lukuvuoden aikana.

19.2 Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Rovaniemen kaupungin kouluissa oppilaat saavat kokemuksia kirjastotoiminnasta mahdollisessa koulun omassa kirjastossa tai säännöllisissä vierailuissa lähikirjastoon tai koululla käyvään kirjastoautoon. Lapin maakuntakirjastolla on myös lainattavissa kirjasarjoja opetuskäyttöön ja kirjaston henkilökunta toteuttaa kirjavinkkauksia kouluille.

Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto on luonut kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelman, joka kantaa nimeä Kirjastopolku. Kirjastopolun tavoitteena on, että jokainen rovaniemeläinen peruskoululainen oppisi käyttämään kirjaston palveluita tiedonhakuun liittyvissä tarpeissaan ja saavuttaisi monipuoliset tiedonhallintataidot. Lisäksi tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret lukemisen pariin sekä antaa heille myönteisiä kirjastokokemuksia.

Kirjastopolun lähtökohtana on, että jokainen peruskoululainen pääsisi osalliseksi kirjaston palveluista koulun sijainnista riippumatta ja saisi samanlaiset eväät tiedonhaun poluilla seikkailemiseen. Suunnitelman mukaan kutsun kirjastoon saa vuosittain jokainen ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen vuosiluokan opettaja oppilaineen. Muille vuosiluokille on tarjolla kirjavinkkausta.

Kuvio 17. Kirjastopolku - kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelma

(Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto)

19.3 Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea- aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Kuvio 18. Kouluruokailun periaatteet ja tavoitteet

Kouluruokailun järjestämisessä noudatetaan Kouluruokailusuositusta. Ruokailussa pyritään kiireettömään ja miellyttävään sekä ruokaa arvostavaan ruokailuhetkeen. Opettajat yhteistyössä koulun muiden toimijoiden kanssa huolehtivat ruokailutilanteessa ruoka-, terveys- ja tapakasvatuksesta. Ohjauksessa korostetaan myös kestävään elämäntapaan liittyviä tavoitteita. Oppiaineyhteistyö ja kouluruokailun opetuksellisen mahdollisuuden ymmärtäminen tuottavat ruokasivistystä ja lisäävät ruokaosaamista. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä.

Kuvio 19. Kouluruokailun portaat

Oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet huomioidaan ruokailun järjestämisessä. Terveydellisten syiden lisäksi koulut ottavat mahdollisuuksien mukaan huomioon myös uskonnollisista tai eettisistä syistä erityisruokavaliota noudattavat oppilaat. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Perusruokavaliosta poikkeavasta ruokavaliosta on toimitettava lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan lausunto, ruokavaliosuunnitelma tai tieto kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuudesta.

Kouluruokailun toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään yhdessä oppilaiden, huoltajien ja ruokapalveluista vastaavan tahon kanssa. Kehittämistyön pohjan muodostaa oppilailta ja koulun toimijoilta saatu palaute, jota kerätään suunnitelmallisesti. Palautteen lisäksi oppilaille tarjotaan konkreettisia mahdollisuuksia esittää kehittämisehdotuksia ja osallistua ruokailuhetkien toteuttamiseen. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Kouluruokailun järjestelyitä arvioidaan osana Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisia terveellisyyden, turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksia.

Koulu tiedottaa oppilaita ja huoltajia kouluruokailun tavoitteista ja käytännöistä sekä heidän osallisuuden mahdollisuuksista toimintasuunnitelmassaan. Samassa yhteydessä tiedotetaan myös koulun suunnitelmasta koskien välipalojen käytännön järjestämistä, ohjausta ja valvontaa.

19.4 Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Rovaniemen kaupungin peruskouluissa koulupäivä voidaan jaksottaa 45 tai 60 minuutin oppitunteihin. Koulupäivän rytmityksessä huomioidaan, että oppilailla on päivän aikana riittävästi ja riittävän pitkiä taukoja. Koulupäivät aloitetaan luokkakohtaisella tai koulun yhteisellä päivänavauksella. Oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan ja pitämään päivänavauksia.

Oppilaita kannustetaan toiminnallisuuteen ja liikkumiseen koulupäivän aikana niin oppitunneilla kuin välitunneilla. Oppilaat osallistuvat liikkumaan aktivoivien toimintamuotojen ja välituntialueiden kehittämiseen. Välituntien aikana tapahtuvaa omaehtoista liikkumista tuetaan eri tavoin. Kaupungin peruskoulujen jokaisen koulupäivän välitunneista vähintään kaksi vietetään pihalla. Koulut sopivat oppilaskuntien kanssa pihavälintuntien ajankohdista. Välituntitoimintaa voidaan järjestää välituntiliikuttajien tai koulun muiden toimijoiden toimesta kaikilla tai osalla välitunneista.

Koulussa voidaan järjestää erilaisia yhteisiä tapahtumia, kuten juhlia, teemapäiviä tai - viikkoja sekä koulu- tai ryhmäkohtaisia retkiä, opintokäyntejä ja leirikouluja. Tapahtumista voidaan laatia koulukohtainen tapahtumakalenteri. Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa oppilaiden osallisuus on ensisijaisen tärkeää. Koulun johto ja henkilöstö huolehtivat tapahtumien turvallisuudesta ja siihen liittyvien turvallisuusmääräyksien ja -ilmoitusten täyttämisestä. Tapahtumista tiedotetaan riittävän varhaisessa vaiheessa.

Opetuksen järjestäjä ja koulun johto huolehtivat, että koulun yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävät toiminnot toteutuvat jokaisessa koulussa tasavertaisesti.

19.5 Koulumatkat ja koulukuljetus

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä

Oppilaita ja huoltajia kannustetaan siihen, että koulumatkat kuljetaan mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyöräillen. Kotien kanssa yhteistyössä oppilaita ohjataan turvalliseen ja vastuulliseen käyttäytymiseen ja kulkemiseen liikenteessä koulumatkan aikana. Liikennekasvatusta toteutetaan koululla opetussuunnitelman mukaisesti sekä Rovaniemen kaupungin liikennekasvatussuunnitelmaa noudattaen. Yhteistyötä liikennekasvatuksen toteuttamisessa voidaan tehdä eri viranomaisten kanssa.

Huoltajat ovat vastuussa siitä, että erityisesti koulunsa aloittaville lapsille opetetaan hyvin koulumatkareitti, linja-autoon/taksiin nouseminen ja siitä poistuminen, aikataulujen käyttö ja yleensä liikenteessä liikkuminen. Huoltajien, jotka itse kuljettavat lapsensa kouluun, tulee muistaa jättää lapsensa koulun osoittamiin jättö- ja noutopisteisiin. Huoltajat eivät saa omilla autoillaan vaarantaa, eikä vaikeuttaa linja-autojen ja taksien liikennöintiä koulun alueella eikä pysäköidä autoja takseille ja linja-autoille varatuille alueille. Koulun henkilöstö ei kuljeta oppilaita omilla autoillaan.

Koulukuljetusten osalta noudatetaan perusopetuslain määräyksiä ja Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksiä sekä Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaatteita. Koulun tulee järjestää kuljetusta odottavalle oppilaalle mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Odotustunneille voidaan sijoittaa koulun omia kerhoja ja/tai kolmannen sektorin järjestämää ohjattua toimintaa. Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonnan järjestäminen on koulun vastuulla. Koululla tulee olla esillä ajantasainen luettelo valvontaa suorittavista henkilökunnan jäsenistä.

Koulu tiedottaa oppilaita ja huoltajia koulumatkojen turvallisuuteen, koulukuljetuksiin sekä odotusaikoihin liittyvistä toiminnoista koulun lukuvuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja esimerkiksi vanhempainillassa. Erityistä huomiota tiedottamiseen on syytä kiinnittää siirtymävaiheissa ja uuteen kouluun tutustuttaessa.