2. PERUSOPETUKSEN ARVOPERUSTA

2. PERUSOPETUKSEN ARVOPERUSTA

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailman- kansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaa-

lii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Perusopetuksen arvoperusta rakentuu valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvoille ja Rovaniemen kau- punkistrategian (KV 19.5.2014 § 43) mukaisille arvoille. Rovaniemen kaupunkistrategian 2030 visio Arktisuudesta ammentaen - hyvää elämää edistäen, perustuu arvoihin, joiden pohjalta toimitaan osallisuutta, luovuutta ja turvallisuutta edistäen. Sivistyspalvelut tukee omassa toiminnassaan vision ja menestystekijöiden onnistumista.

Suomen UNICEF on myöntänyt vuonna 2015 Rovaniemelle Lapsiystävällinen kunta – tunnustuksen. Lapsiystävällinen kunta – mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kunnan päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Rovaniemellä painopisteenä on lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen sekä lapsivaikutusten arviointi.

Rovaniemen kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman mukaan kaikille lasten, nuorten ja perheen palveluille yhteisenä tavoitteena on Hyvinvoiva lapsi ja nuori.

Toimintaa ohjaavat seuraavat periaatteet:

Ennaltaehkäisevyys

= Ennaltaehkäisevyys on lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia edistävää ja tukevaa toimintaa. Se vaatii yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että ne tukevat perheitä. Tämä edellyttää yhteiskuntaa turvaamaan laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee ongelmien syntymistä ja edesauttaa lasten, nuorten ja perheiden arkielämän sujuvuutta.

Varhainen avoin yhteistyö

= Varhaisella ja avoimella yhteistyöllä tavoitetaan lapset, nuoret ja perheet ajoissa ennen ongelmien syntymistä ja mahdollista kärjistymistä. Puututaan tilanteeseen rohkeasti ja välittömästi huolen syntyessä. Ohjataan ja neuvotaan pienen huolen vyöhykkeellä. Tunnistetaan lapsen ja nuoren kasvua uhkaavat tekijät ja puututaan niihin ajoissa.

Yhteisöllisyys ja vertaistoiminta

= Yhteisöllisyys on yhteisön ominaisuus, jonka ansiosta kuuluminen yhteisöön ja toimiminen siinä koetaan hyvänä. Se on ihmisten välisen yhteyden kokemista ja siitä voimaantumista. Vertaistoiminta on samassa elämäntilanteessa olevien kokemusten jakamista ja toinen toisille vertaistukena toimimista.

Saavutettavuus

= Palvelujen saavutettavuudella eli esteettömyydellä turvataan erilaisten käyttäjien mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti riippumatta asiakkaan tai perheen sosiaalisesta, taloudellisesta, alueellisesta tai muusta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Myös tieto palveluista ja miten nopeasti niitä saa, liittyy saavutettavuuteen.

Osallisuus ja vaikuttaminen

= Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallisuuteen ja heitä koskeviin asioihin vaikuttamiseen eri menetelmin. Aito osallisuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet vaikuttavat omaan elämis- ympäristöön ja ne ehkäisevät syrjäytymistä ja antavat voimaantumisen ja valtautumisen kokemuksen.

Opetussuunnitelmatyön yhteydessä tehtyyn huoltajakyselyyn (2015) vastanneiden mukaan tärkeimpiä lapsen oppimiseen ja kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat: työrauha, turvallisuus, opettajat, kannustus, opetus, oikeudenmukaisuus, kunnioitus, luottamus, positiivisuus, ilmapiiri, yhteishenki ja kaveruus. Kyselyssä eniten mainintoja saaneet sanat näkyvät myös kuvassa suurimmalla. Kyselyyn osallistui 479 Rovaniemen koulujen oppilaiden huoltajaa kevään ja syksyn 2015 aikana.