21. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT KESKEISET LINJAUKSET

SISÄLTÖ

21.1 Yhteistyö tuen aikana

21.2 Seulonnat, ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

21.3 Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

21.4 Yleinen tuki

21.5 Tehostettu tuki

• 21.5.1 Pedagoginen arvio
• 21.5.2 Oppimissuunnitelma

21.6 Erityinen tuki

• 21.6.1 Pedagoginen selvitys
• 21.6.2 Erityisen tuen päätös
• 21.6.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
• 21.6.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen
• 21.6.5 Pidennetty oppivelvollisuus
• 21.6.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

21.7 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

• 21.7.1 Tukiopetus
• 21.7.2 Osa-aikainen erityisopetus
• 21.7.3 Tulkitsemis- ja avustajapalvelut

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Rovaniemen kaupungissa tuen järjestämistä ohjaavia yleisiä periaatteita on neljä:

1. kasvatuskumppanuus
2. inkluusioon pyrkivä opetus ja kasvatus
3. varhainen avoin yhteistyö
4. monitoimijuus

1. Kasvatuskumppanuus

Kasvatuskumppanuudella kuvataan kodin ja koulun yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat toimimaan yhdessä oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhdessä toimiminen edellyttää yhteisten tavoitteiden sopimista, keskinäistä luottamusta ja jaettua asiantuntijuutta. Ammattilaisten asiantuntijuuden rinnalle nostetaan vanhemman lasta koskeva tietämys, näkemykset ja ratkaisuehdotukset. Koulun henkilökunta toimii aloitteentekijänä yhteistyösuhteen rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja tuo oman asiantuntijuutensa vanhemman ja oppilaan käyttöön.

Kasvatuskumppanuutta ohjaavat kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteet. Siinä korostuvat vanhemman osallisuus sekä osapuolien kyky kuulla myös oppilasta ja ottaa huomioon hänen mielipiteensä. Kumppanuudella pyritään tukemaan oppilaan lisäksi myös koteja niiden kasvatustehtävässään ja rakentamaan kasvatusympäristöä, jossa mikään oppilaan kanssa toimiva taho ei jää yksin kasvatustyössään.

2. Inkluusioon pyrkivä opetus ja kasvatus

Inkluusioon pyrkivällä kasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas voi omilla taidoillaan olla osallisena omassa oppimisyhteisössään. Inklusiivisen opetuksen tavoitteita, toimintaedellytyksiä ja toteutusta arvioidaan koulujen ryhmä- ja luokkakohtaisen toiminnan lisäksi sekä opetuksen järjestämisen että toimintakulttuurin tasolla. Inkluusioon pyrkivässä kasvatuksessa ja opetuksessa lähtökohtana on oppijoiden luonnollinen moninaisuus. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset oppimisympäristöt toteutetaan sekä organisatorisilla että pedagogisilla järjestelyillä siten, että ne mahdollistavat kaikkien oppijoiden osallisuuden. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muokataan esteettömiksi niin, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monin eri tavoin. Koulu on sosiaalinen yhteisö, joka hyvin toimiessaan suojaa ja tukee oppilaita heidän muodostaessaan identiteettiään oppijana ja sosiaalisen yhteisön jäsenenä.

Inkluusioon pyrkivä opetus perusopetuksessa kehittää oppilaiden oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentely- ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan siten, että ne vastaavat oppilaiden laajaan heterogeenisten tarpeiden kirjoon. Oppimisen esteiden poistaminen edellyttää, että luokassa käytetään useita ohjaustyylejä, joista hyötyvät monenlaiset oppilaat. Opetus ja ohjaus järjestetään siten, että jokainen oppilas pääsee etenemään oman lähikehityksen vyöhykkeen mukaisesti.

Perusopetuksessa toimitaan lähikouluperiaatteen mukaisesti. Periaatteen mukaan oppilaan koulupaikka järjestetään ensisijaisesti mahdollisimman lähellä kotia ja turvataan hänen tarvitsemansa tukitoimet siellä. Oppilaan etu ja hänen tuen tarpeensa huomioidaan hänen omassa lähiympäristössään. Lähikoululla tulee olla toimivat verkostot riittävän tuen ja palveluiden tuomiseksi oppilaan arkipäivään.

3. Varhainen avoin yhteistyö

Rovaniemen kaupunkistrategian 2017–2030 tavoitteiksi on kirjattu varhaisen avoimen yhteistyön ja yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen. Sujuvan arjen palveluissa korostuvat myös kaupungin asukkaiden osallisuus palvelujen kehittämisessä ja suunnittelussa sekä nivelvaiheiden toimivuuden edistäminen.

Varhainen avoin yhteistyö tarkoittaa, että palvelun ja tuen tarvitsijat sekä palvelujen tarjoajat toimivat varhain suhteessa

• omien toimintamahdollisuuksien vähenemiseen
• pulmien kasautumiseen
• kriiseissä aukeaviin mahdollisuuksiin
• lasten ja nuorten kohdalla myös ikään.

Toiminnan ytimenä on ihmisten aito osallisuus, läheisverkostojen tuen hyödyntäminen sekä joustava, rajoja ylittävä yhteistyö. Tällöin asianomainen ennen kaikkea ei anna omien huoliensa kasvaa, vaan ottaa huolet kunnioittavasti esiin ja ryhtyy vuoropuheluun ja yhteistyöhön niiden kanssa, joita asia koskee. Keskeisintä varhaisessa avoimessa yhteistyössä on varhainen vastuunotto omasta toiminnasta toisten tukemiseksi.

Varhaisen avoimen yhteistyön työskentelytavat perustuvat dialogisiin työtapoihin. Työtapoja on kehitelty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksena kanssa (THL). Rovaniemellä toimintaa koordinoi päätoiminen verkostokoordinaattori. Vuoropuheluun perustuvia verkostotapaamisia vetämään on koulutettu verkostokonsultteja, joita on tilattavissa tapaamisiin verkostokoordinaattorin kautta. Erilaisten neuvonpitojen ja verkostotapaamisten lisäksi tuetaan työntekijöiden ja työyhteisöjen omien hyvien käytänteiden muodostumista ja jakamista toisille työntekijöille.

Varhainen avoin yhteistyö ei tarkoita pelkästään verkostokonsulttien vetämiä verkostopalavereita. Työskentely on varhaista avointa yhteistyötä, jos se noudattaa seuraavia periaatteita:

• Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin.
• Koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan.
• Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin.

4. Monitoimijuus

Monitoimijuudessa korostuvat kaikkien osapuolten - lasten, vanhempien ja asiantuntijoiden - osallisuus ja toimijuus. Jaettua asiantuntijuutta luodaan yhdistämällä asiantuntijatietoa sekä oppilaan ja vanhempien kokemusasiantuntijuutta. Eri toimijoiden näkemyksille annetaan ja etsitään tietoisesti tilaa. Monitoimijainen yhteistyö avaa uudenlaisia näkökulmia ja luo mahdollisuuksia rakentaa kokonaan uutta tietoa, jota kumpikaan osapuoli ei yksin pysty tuottamaan.

Monitoimijuus edellyttää toimijoilta uskallusta haastaa itsensä ja oma ajattelunsa, sekä kykyä asettua toisen osapuolen asemaan. Yhteistyön tavoitteena on edetä rinnakkain työskentelystä kohti aitoa yhdessä toimimista. Tämä edellyttää yhteistä pohdintaa, vastavuoroisuutta ja ennen kaikkea luottamusta.

Monitoimijainen yhteistyö vaatii koulun henkilökunnalta reflektiivisyyttä, ammatillisuutta ja eettisyyttä. Koulun toimijat arvioivat omaa toimintaansa ja kehittävät sitä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Keskeinen periaate on vastuunottaminen ja vastuun antaminen sekä toisten toimijoiden huomioiminen. Onnistunut monitoimijuus vaatii vastavuoroisen tiedon jakamisen lisäksi osapuolten uskallusta luottaa toisiinsa ja toimia luottamuksen arvoisesti.

Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen

Ohjaavien periaatteiden mukaisesti oppimisen ja koulunkäynnin tukea järjestetään seuraavasti:

Kuvio 24: Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen prosessi Rovaniemen kaupungissa ja tuen vaiheisiin liittyvät tukimuodot kuvataan taulukossa 13. Tuen asioiden yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken kuvataan taulukossa 14. Tuen prosessi ja tukimuodot.

Rekisteröinti ja arkistointi

Pedagogista asiakirjaa säilytetään rekisterissä niin kauan kuin se on tietojen käytön kannalta perusteltua. Arkaluontoiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta (Henkilötietolaki 11 ja 12 §2 mom.). Arkistoinnista määrätään opetuksen järjestäjän arkiston muodostussuunnitelmassa. Suunnitelmassa määritellään asiakirjojen säilytysajat ja -tavat.

Taulukko 13. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen perusopetuksessa

Taulukko 14. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen yhteistyö ja vastuuhenkilöt