21.6 Erityinen tuki

21.6 Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Perusopetuksessa erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot, mutta tuen muodoista toteutetaan vahvimpina

  • erityisopetusta,
  • koulunkäynninohjausta ja
  • tarvittavia apuvälineitä.

Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulun perusopetusryhmässä. Oppilas voi myös opiskella osittain pienryhmäopetuksen tuella tai kokoaikaisesti erityisopetuksen pienryhmässä. Tavoitteena on, että oppilas osallistuu kykyjensä ja taitojensa mukaan opiskeluun vertaisikäryhmässä. Ikäryhmän oppilaiden kanssa samassa luokassa opiskelua voivat helpottaa

  • erilaiset joustavat opetusjärjestelyt,
  • oman opinto-ohjelman mukaan eteneminen (erityiset opetusjärjestelyt),
  • koulunkäynninohjaajan tuki,
  • samanaikaisopetus ja tiimiopettajuus.

Mikäli oppilaalle on erityisen tuen päätöksessä määritelty pääsääntöiseksi opetusryhmäksi erityisopetuksen pienryhmä, tulee oppilaalle nimetä yhteistyöluokka. Opiskelu pienryhmän ja yhteistyöluokan mukana tarkennetaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa.

PIENRYHMÄT PERUSOPETUKSESSA

Alueelliset pienryhmät

Mikäli oppilaan lähikoulussa ei ole mahdollisuutta riittävään pienryhmäopetuksen tukeen, voi oppilas hakeutua toiseen saman koulualueen kouluun, jossa tukitoimet voidaan toteuttaa. Koulupaikasta tehdään hallintopäätös. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, joka voi olla perusopetusryhmä tai erityisopetuksen pienryhmä. Pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaat Rovaniemellä ovat perusopetusryhmän oppilaita.

Pienryhmässä annetaan opetusta pääsääntöisesti erityisen tuen piirissä oleville oppilaille, jolloin oppilas opiskelee HOJKSin mukaan. Opetukseen voi osallistua joustavissa opetusjärjestelyissä myös yleisen ja tehostetun tuen portaalla opiskelevia koulun oppilaita. Tällöin oppilaan opetuksen tavoitteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja hyvän osaamisen kuvaukseen perustuen oppilaan oppimissuunnitelmassa.

Oppilas voi opiskella lähikoulun pienryhmässä osa- tai jaksoittain kokoaikaisesti. Pienryhmäopetuksen ja osallistavan opetuksen (= ison luokan oppilaiden ryhmässä opiskelu) tuntien määrä on merkitty oppilaan HOJKSiin tai oppimissuunnitelmaan. Koulun lukuvuosittaisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan yhteistyöluokkien määräytymisen sekä yhteistyön yleiset periaatteet.

t 17.docx

Taulukko 17. Pienryhmien toimintatapoja

K-luokat = Kuntakohtainen pienryhmäopetus

Kuntakohtaisia vaativan erityisen tuen opetusryhmiä kutsutaan yhteisellä nimellä K- luokiksi. K-luokkien opetus on erikoisstrukturoitua opetusta monitarpeisille oppilaille. Opetus voi olla pitkäkestoista kokoaikaista pienryhmämuotoista erityisopetusta. Oppilaiden pääsääntöinen opetusryhmä on erityisopetuksen pienryhmä. K-luokkien oppilaat opiskelevat mahdollisuuksiensa ja tilanteen mukaan koulun joustavissa opetusryhmissä ja heille nimetään yhteistyöluokka perusopetuksesta Rantavitikan ja Nivavaaran koulun K-luokissa voidaan opiskella oppiainekokonaisuuksittain ja opetus voidaan tarvittaessa järjestää toiminta-alueittain. K-luokkien ryhmäkoko on Rovaniemellä maksimissaan kahdeksan oppilasta. Päätös oppilaaksi ottamisesta K-luokkiin tehdään aina koulutuspalveluiden hallinnossa. Ryhmissä voivat opiskella sekä yleisen että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat.

Kuntoutusluokat

Alkuopetuksen kuntoutusluokat on tarkoitettu oppilaille, joiden kouluvalmiudesta tai sosiaalisten taitojen kyvystä selvitä perusopetusryhmässä ei olla vielä varmoja. Kuntoutusluokkaopetusta järjestetään myös perusopetuksen 3-6 luokkien oppilaille, joiden koulunkäynnissä ilmenee suuria haasteita käyttäytymisen, sosiaalisten ja tunnetaitojen vuoksi.

Huoltajat hakevat koulupaikkaa lapsellensa erillisellä kuntoutusluokkahakemuksella sitoutuen näin kuntoutusluokan perhelähtöiseen toimintaperiaatteeseen. Hakemus toimitetaan koulutuspalveluiden hallintoon jo ennen koulun alkua tai perusopetuksen aikana mahdollisimman pian sosiaalisten tai sosioemotionaalisten vaikeuksien ilmaannuttua. Jokaiselle kuntoutusluokan oppilaalle tehdään päätös erityisestä tuesta ja laaditaan HOJKS etenkin käyttäytymiseen ja työskentelytaitoihin. Suunnitelmaa arvioidaan huoltajien kanssa kuukausittaisissa kehityskeskusteluissa.

Luokassa opiskelee korkeintaan kahdeksan oppilasta, joista yksi on niin sanotulla kriisipaikalla. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan samanaikaisopetusta koulun isojen ryhmien kanssa tai ryhmäintegraatiota koulun isoihin ryhmiin. Viimeistään kahden vuoden jälkeen tavoitteena on siirtyä takaisin lähikouluun.

Siirtymävaiheessa oppilaalle laaditaan siirtymäsuunnitelma yhdessä vastaanottavan opettajan ja huoltajien kanssa. Kuntoutusluokan koulunkäynninohjaaja siirtyy oppilaan mukana tarvittavaksi ajaksi uuteen luokkaan/kouluun.

Kuntoutusluokan tiimiin kuuluvat koululla opettajia, kaksi koulunkäynninohjaajaa sekä oppilashuollon erityistyöntekijöinä koulupsykologi ja koulukuraattori. Koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät säännöllisesti luokan työntekijöiden kanssa oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Työmuotoina ovat henkilöstön konsultaatio ja ohjaus oppilaskohtaisissa ja ryhmäkohtaisissa asioissa, luokkatyöskentely, oppilastapaamiset, tutkimuskäynnit, huoltajien tapaamiset ja yksilökohtainen oppilashuolto. Huoltajat osallistuvat kuntoutusluokkajakson aikana ohjattuun vertaisryhmätoimintaan.

Kuntoutusluokkatoimintaa ohjaavana ja kehittävänä tahona kuntatasolla toimii kuntoutusluokkien tukiryhmä.

21.6.1 Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

  • oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
  • oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.

Näiden kahden selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

  • oppilaan oppimisen eteneminen
  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista
  • oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
  • oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea
  • arvio erityisen tuen tarpeesta
  • arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Pedagoginen selvitys laaditaan tehtäessä erityisen tuen päätöstä ensimmäisen kerran, päätöstä tarkistettaessa ja lopettaessa erityisen tuen antaminen. Selvityksen laatiminen liittyy aina erityisen tuen päätökseen. Pedagogisen selvityksen laatimista aletaan harkita, kun opettaja, huoltaja ja/tai muut oppilaan kanssa työskentelevät asiantuntijat toteavat, että oppilas tarvitsee oppimisen ja koulunkäynnin tueksi vahvaa tukea pitkäaikaisesti, erityisen tuen päätökseen halutaan saada muutos, oppilaan oppiminen ja koulunkäynti ovat edenneet merkittävästi ja on syytä siirtyä takaisin tehostetun tuen portaalle tai on lain säätämä aika tarkistaa erityisen tuen päätös 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä.

Pedagogisen selvityksen toimenpiteet, toimijat ja vastuuhenkilöt sekä tiedottamiseen liittyvät asiat on määritelty paikallisesti taulukossa 14. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen yhteistyö ja vastuuhenkilöt. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan aikaa perehtyä asiakirjaan, minkä jälkeen heitä kuullaan. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan sekä perehtymiseen varattu ajanjakso, lopullisen kuulemisen ajankohta, kuulemiseen osallistuneet henkilöt että oppilaan ja huoltajien kommentit liittyen opettajien esittämään tarvittavaan tuen tasoon ja muotoihin. Kuuleminen voidaan todentaa myös erillisellä liitteellä. Molempia huoltajia ja/tai laillisia edustajia kuullaan. Alkuperäinen pedagoginen selvitys liitetään erityisen tuen esitykseen/päätökseen, joka arkistoidaan koulutuspalveluiden/koulun arkistoon (riippuen päätöksentekijästä). Kopiot selvityksestä annetaan huoltajalle/huoltajille. Koulu voi säilyttää yhden kopion pedagogisesta selvityksestä HOJKSien pohjaksi ja siirrettäväksi nivelvaiheessa seuraavaan peruskouluun. Pedagoginen selvitys edellyttää oppilashuollon asiantuntijan konsultointia ennen sen toimittamista päätöksentekijälle. Asiantuntijalausunto edellytetään liitteeksi yksilöllistettäessä ensimmäisen kerran oppilaan oppimäärää.

21.6.2 Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Päätös erityisestä tuesta tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin.

Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos todetaan, ettei oppilaan saama tehostettu tuki ole riittänyt. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta tai huoltajaa taikka laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaalle ja huoltajalle tulee etukäteen selvittää kuulemisen tarkoitus, esimerkiksi että kyseessä on erityisen tuen päätöksen tekeminen tai tarkistaminen. Kuulemisessa oppilaalla ja huoltajalla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja ajatuksensa asiassa. Samalla on tilaisuus selvittää, mitä suunnitteilla oleva päätös käytännössä tarkoittaa. Kuultavat voivat esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä myös kirjallisesti. Ennen kuulemistilaisuutta kuultavilla tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin ja tietoihin.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, vaikka huoltaja ei tule kuulemistilaisuuteen tai halua tulla kuulluksi. Kutsu kuulemistilaisuuteen on hyvä tehdä niin, että se voidaan todentaa jälkeenpäin. Jos erityisen tuen päätös tehdään vastoin huoltajan tahtoa, päätös tehdään monijäsenisessä toimielimessä (Kuntalaki 14 §). Jos huoltaja vastustaa jotakin erityisen tuen päätöksessä määrättävää asiaa (ei koko päätöstä), kuntalain edellä mainittua säännöstä ei vielä sovelleta.

Erityisen tuen arvio ja päätös voidaan perusopetuksessa alistaa rehtorin päätettäväksi,

        • kun erityisen tuen päätökseen tulee muutos,
        • kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä.

Tällöin pedagoginen selvitys valmistellaan moniammatillisesti, mutta päätöksentekijä ei osallistu valmisteluun. Asiantuntijalausunto edellytetään silloin, kun ei ole edetty tuen portaita, pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisessa sekä ensimmäisen kerran oppimääriä yksilöllistettäessä. Rovaniemellä erityisen tuen päätös tarkistetaan ensimmäiselle vuosiluokalle siirryttäessä.

Alkuperäinen erityisen tuen päätös arkistoidaan koulutuspalveluiden/koulun arkistoon (riippuen päätöksentekijästä). Kopiot erityisen tuen päätöksestä annetaan huoltajalle/huoltajille. Koulu voi säilyttää yhden kopion erityisen tuen päätöksestä oppilaan muiden papereiden mukana lukitussa kaapissa (HOJKSien pohjaksi ja siirrettäväksi nivelvaiheessa seuraavaan peruskouluun).

21.6.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:


Oppilaskohtaiset tavoitteet

  • oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
  • oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet
  • oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
  • oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
  • oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

Pedagogiset ratkaisut

  • oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
  • oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat
  • oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
  • opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
  • oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Opetuksen järjestäminen

  • oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla
  • muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena annettava erityisopetus
  • erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa
  • oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä suunnitelma kuljetusta odottavan oppilaan ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

  • oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
  • erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako
  • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

  • HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat
  • oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi
  • oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin
  • HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

  • luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä
  • yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
  • yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessa HOJKSissa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

    • toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta- alueittain
    • oppilaan edistymisen arviointi suhteessa HOJKSissa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin toiminta-alueittain

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi.

Oppilasta opettavat opettajat laativat HOJKSin yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä. Pääperiaate on, että HOJKSin laatimisesta vastaa luokanopettaja ja/tai se opettaja, joka oppilasta opettaa kyseessä olevassa oppiaineessa. Erityisopettaja tai muu asiantuntija on aina luokan- ja aineenopettajan työparina HOJKSia laadittaessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Yläkoulussa erityis- tai erityisluokanopettaja kokoaa HOJKSin oppiainekohtaiset suunnitelmat yhtenäiseksi asiakirjaksi. Rehtorin/koulunjohtajan tehtävä on valvoa, että HOJKSin laatii opettaja/opettajat, joka parhaiten tuntee kyseessä olevan oppilaan oppimiseen ja oppiaineen opettamiseen liittyvät asiat.

HOJKSia kirjoittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että käytetään koulun arjen käsitteitä ja käytännöt kuvataan hyvin konkreettisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Tukimuotoja suunnitellessa varmistetaan, että niiden toteuttaminen on mahdollista. HOJKSiin kirjataan kaikki oppilaan saama tuki ja oppimisen tavoitteet muodostetaan niin, että oppilaan on realistisesti mahdollista saavuttaa ne. Suunnitelmaa kirjatessa huomioidaan myös arvioinnin tavat, jotta oppilas pystyy osoittamaan osaamisensa asetettuihin tavoitteisiin nähden.

HOJKS laaditaan Wilmaan. Se tulostetaan ja alkuperäinen HOJKS arkistoidaan koulun arkistoon. HOJKSista otetaan kopio/t huoltajille. Oppilaan ja vanhempien kanssa seurataan HOJKSin tavoitteiden toteutumista ja havainnot kirjataan HOJKSiin sen päivittämistä varten. HOJKS tarkistetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Tarkistaminen tarkoittaa käytännössä uuden HOJKSin laatimista. Mikäli oppilaan tuen tarve muuttuu niin, että erityisen tuen päätökseen tarvitaan muutoksia (esim. uuden oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen tai Pol 18§:n mukaiset asiat), tulee laatia uusi pedagoginen selvitys ja tehdä uusi erityisen tuen päätös, jonka jälkeen laaditaan uusi HOJKS. Samalla tarkistetaan ja kuvataan HOJKSiin kaikki muutkin tarvittavat asiat, vaikka ne eivät vaadi erityisen tuen päätöstä. HOJKSiin ei kirjata diagnooseja eikä lääkitysasioita. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä oppimääriä ja hän opiskelee painoalueiden mukaan eri oppiaineissa, tulee avata uusi asiakirja lukuvuosittain.

21.6.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.

Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennenF oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko- opintoihin.

Oppimäärän yksilöllistäminen


Oppilas opiskelee ensisijaisesti perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisin tavoittein. Mikäli pedagogisessa selvityksessä todetaan, että edes ydinsisältöihin liittyen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.


Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä pohdittaessa tehdään yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. He ovat mukana arvioimassa saadun tuen riittävyyttä ja jatkotoimenpiteiden tarvetta. Heille on myös annettava riittävästi tietoa oppimäärän yksilöllistämisen vaikutuksista jatko-opintoihin.


Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Pääsääntöisesti, ennen kuin oppiaine yksilöllistetään, oppilaalle annetaan kyseessä olevassa oppiaineessa yleistä ja tehostettua tukea. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun erityiset painoalueet oppiaineisiin, joissa tuen tarvetta esiintyy. Poikkeuksena tästä ovat ne tilanteet, joissa oppilaan oppiminen kouluuntulovaiheessa on arvioitu niin haasteelliseksi, että oppilas ei todennäköisesti tule selviämään yleisen oppimäärän tavoitteista ja psykologin/ lääkärin lausunto tukee oppimäärän yksilöllistämistä.


Jokaisen oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen tulee perustua pedagogiseen selvitykseen. Yksilöllistäminen on perusteltua, jos koulun tukitoimien jälkeenkin todetaan seuraavaa:

  • yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa/mahdotonta,
  • yleisen ja tehostetun tuen tukitoimia on toteutettu ja arvioitu kyseessä olevassa oppiaineessa (erityiset painoalueet),
  • koenumerot kyseessä olevassa oppiaineessa ovat erittäin heikkoja,
  • oppiaineen arvosana on heikko (4),
  • opettaja ja erityisopettaja ovat todenneet oppilaalla olevan laaja-alaisia vaikeuksia, jotka eivät korjaannu tuen avulla,
  • heikko koulumenestys ei johdu oppilaan motivaation puutteesta, puutteellisesta opiskelutekniikasta tai poissaoloista,
  • yksilöllistämisen tarve on todettu esimerkiksi koulupsykologin tai muiden tutkimusten kautta ja oppiminen kyseessä olevassa oppiaineessa on heikkoa.


Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös tehdään koulutuspalveluiden hallinnossa aina, kun oppilaan kohdalla ensimmäinen oppiaine yksilöllistetään. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Tällöin erityisen tuen päätöksen voi tehdä koulun rehtori.


Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Suunnitelmaa tehdessä huomioidaan, että

    • yksilöllistetyt oppimäärät asetetaan vastaamaan oppilaan suoritustasoa,
    • yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet johdetaan opetussuunnitelmasta; konkreettisesti asetetut tavoitteet helpottavat niiden toteutumisen seuraamista,
    • yksilöllistetyn oppimäärän suorittamisessa oppilas etenee omaan tahtiinsa,
    • arviointi yksilöllistetyssä oppiaineessa perustuu oppilaan HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin; oppilaan suorituksia ei verrata muiden oppilaiden suorituksiin,
    • kokeet ja muut näytöt suunnitellaan yksilöllisesti; kun oppilas hallitsee hyvin yksilöllisen oppimääränsä, hän saa siitä myös hyvän sanallisen arvion tai koenumeron; arvioinnissa ei käytetä hyvän osaamisen kuvauksia eikä päättöarvioinnin kriteerejä,
    • sanallista arviointia voidaan käyttää kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.


Oppimateriaali suunnitellaan yksilöllisesti. Esimerkiksi E-kirjat eivät voi olla yksinomaan ja suoraan oppilaan yksilöllinen oppimäärä, ne ovat vain aineistoa, jota voi karsia tai jota voi rikastuttaa. Tämä on huomioitava myös e-kirjojen kokeita käytettäessä.

Yksilöllisen oppimäärän arviointi ja merkintä todistukseen

Jos oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, oppilaan menestys oppiaineessa voidaan arvioida joko numero- tai sanallisena arvosanana. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvosana merkitään tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet HOJKSissa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan yksilöllistettyjen oppimäärien merkitseminen päättötodistukseen toteutetaan samanlaisella merkinnällä kuin edellä.

Oppiaineesta vapauttaminen

Oppiaineen opiskelusta vapauttamista harkittaessa ensisijainen vaihtoehto on oppimäärän yksilöllistäminen. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja siitä tulee aina tehdä perusopetuslain 18§:n mukainen hallintopäätös. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan vapauttamista oppiaineiden opiskelusta tulee harkita tarkoin. Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle on niin ikään annettava riittävästi aikaa suomen kielen oppimiseen ennen kuin oppimisvaikeutta voidaan luotettavasti arvioida ja oppimääriä yksilöllistää. Jos oppilas on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Mikäli maahanmuuttajataustainen oppilas perustelluista syistä vapautetaan, esimerkiksi ruotsin kielen opiskelusta, pitämättä jäävät oppitunnit käytetään S2 (=suomi toisena kielenä) tai muun oppiaineen opiskeluun. Se, mitä korvaava opetus tai ohjattu toiminta on ja opetukseen käytettävä viikkotuntimäärä, kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin.

Jos oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, ei oppiainetta mainita todistuksessa. Valmiissa todistuslomakkeessa tämän oppiaineen kohta jätetään tyhjäksi.

21.6.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

Pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset ja kehityksessään viivästyneet lapset. Samoin vaikea sairaus voi olla syynä oppivelvollisuuden pidentämiseen. Näkö- ja kuulovammaiset lapset sekä kielelliseltä kehitykseltään hitaasti kehittyvät lapset ovat myös oikeutettuja pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Lapset, joiden vamma on lievä, eivät tarvitse pidennettyä oppivelvollisuutta, vaan koulunkäynti sujuu erilaisin tukitoimin ja apuvälineiden avulla 9-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä.

Oppivelvollisuus pitenee koulupolun alkupäästä. Pidentämisen tarkoitus on vahvista oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Lapsella on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkaessa eli 6-vuotiaana; Tällöin huoltajat hakevat koulunkäynnin aloittamisen myöhentämistä (PoL 27§). Liitteeksi tarvitaan asiantuntijalausunto koulupsykologilta.


Pidennetyn oppivelvollisuuden esitystä varten kerätään ja kirjataan päätöksen pohjaksi

  • arjen havainnot kotona ja varhaiskasvatuksessa,
  • arvioinnit,
  • terapeuttien, psykologien ja lääkärin havainnot ja tutkimukset.


Pidennetyn oppivelvollisuuden päätökset


Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista, jotta oikeus oppivelvollisuuden pidentämiseen voi toteutua. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös erityistapauksissa tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin.


Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisen tuen aloittamisesta tehdään koulutuspalveluiden hallinnossa. Yksittäistä oppilasta koskevat päätökset, kuten päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta, tulee aina perustella. Oppilaan tilanne tulee arvioida hänen vahvuuksiensa ja yksilöllisen tuen tarpeensa pohjalta huoltajan, esiopetuksen henkilöstön ja lääkärin tai psykologin yhteistyönä (lausunto), ja päätökset tehdään tämän pohjalta. Ennen esi- ja perusopetusta tehtävä päätös ei vaadi pedagogista selvitystä. Päätökset pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisen tuen aloittamisesta kirjataan samaan päätökseen (17§ ja 25§). Päätös koulunkäynnin aloittamisesta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin (PL 27§) tehdään koulutuspalveluiden hallinnossa.


Erityisesti on huomioitava

    • Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä voidaan tehdä, vaikka oppilas saisi sen jälkeen edelleen erityistä tukea.
    • Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä.
    • Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa (jo 5-vuotiaana, ensimmäisenä esiopetusvuonna), koska lapsi on tällöin erityisen tuen piirissä, vaikka hänen oppivelvollisuutensa alkaakin vasta 6-vuotiaana. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Perusopetuksen aikana HOJKSin laadinnassa hyödynnetään muun muassa pedagogista selvitystä ja aikaisempaa HOJKSia. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti taulukossa 18 esitetyillä tavoilla.

taulukko 18.docx

Taulukko 18. Pidennetty oppivelvollisuus

Siirtymävaiheet ja opetusjärjestelyt (pidennetty oppivelvollisuus)


Kun kouluun on tulossa oppilas, jolle on määritelty pidennettyä oppivelvollisuutta, kouluun siirtymistä valmistellaan tavallista tarkemmin. Koulun erityisopettaja/ erityisluokanopettaja käy esiopetusvuoden aikana päiväkodissa mahdollisuuksien mukaan ja on mukana esiopetusvuonna järjestettävissä HOJKS-palavereissa. Lapselle voidaan järjestetään tutustumisaika kouluun (1-5 päivää).


Oppilaan opetus voidaan koulussa järjestää yksilöllisesti, mutta jokaisen oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, millä vuosiluokalla oppilas on. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erillisessä opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostuvassa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta.


Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä muiden erityisen tuen tai tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden kanssa erityisopetuksen pienryhmässä, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Ryhmän koko on tällöin enintään kahdeksan tai kymmenen.


Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden oppilaiden kanssa perusopetuksen luokassa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.


Erityisesti on huomioitava, että

    • Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aikaisemmin.
    • Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta.
    • Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas ei aina käytä oppivelvollisuuden suorittamiseen 11 vuotta. Yksitoista vuotta täyttyy vain siinä tapauksessa, että oppilas aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden käydä esiopetusta kaksi vuotta.
    • Perusopetus käsittää aina vuosiluokat 1-9. Koulunkäynti kestää yleensä 9 vuotta eikä voi jatkua pidempään, ellei oppilas jää luokalleen.
    • Perusopetuksen päättötodistuksen saatuaan oppilas voi osallistua lisäopetukseen, mikäli kunta sitä järjestää.
    • Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaalle voidaan vieraan kielen opetuksen asemasta muodostaa oppiainekokonaisuuksia. Oppilaan HOJKSiin merkitään, mitä oppiaineita oppilas opiskelee vieraan kielen asemasta. Järjestelystä päätetään erityisen tuen päätöksessä (Perusopetusasetus 11 §)


Siirtymävaihe perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen (pidennetty oppivelvollisuus) suunnitellaan huolellisesti. Pidennettyä oppivelvollisuuttaan suorittavien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä oppilaalle tehtävään pedagogiseen selvitykseen. Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.

21.6.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus


Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta- alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.


Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta- alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.


Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.


Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.


Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.


Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.


Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.


Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Vaikeimmin kehitysvammaisten tai muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Oppimisessa hyödynnetään koulupäivän eri toimintoja.


Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKSissa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Oppilaan toimintatason tunteminen vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen, opetuksessa käytettävien materiaalien ja menetelmien valitsemiseen. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, ja opetuksen toteuttamisessa voidaan yhdistää eri toiminta-alueiden sisältöjä.


Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointi tai todistuksen liitteessä. Arvioitavana on oppilaan taitojen edistyminen toiminta-alueittain. Arvioinnin tulee perustua lapsen kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon lapsen vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.


Toiminta-alueittain opiskelusta siirrytään oppiaineittain/oppiainekokonaisuuksittain järjestettyyn opetukseen silloin kun se on mahdollista ja oppilaan edun mukaista. Tässä yhteydessä täytyy tehdä mahdollinen päätös oppiaineen opiskelusta vapauttamisesta. Päätös siirtymisestä opiskelemaan oppiaineittain kirjataan erityisen tuen päätökseen.


Monitoimijuus ja yhteistyö


Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.


Huoltajat ovat opettajan läheisin yhteistyökumppani. Huoltajan kanssa suunnitellaan ja arvioidaan oppilaan kasvun ja oppimisen kehittymistä sekä sovitaan muiden asiantuntijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä kuntoutus- ja hoitohenkilöstön kanssa. Oppilas on mukana kykyjensä mukaan häntä koskevien asioiden käsittelyssä ja koulunkäynnin suunnittelussa.

taulukko 19.docx

Taulukko 19. Toiminta-alueittain opiskelun sisällöt, tavoitteet ja toteutus