22.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia.

Oppilashuoltoryhmät

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta.

Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä esi- ja perusopetuksen ja Lapin yliopiston harjoittelukoulun kanssa. Laatimisessa ovat olleet mukana myös kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavat viranomaiset sekä lukioiden opetussuunnitelmatyöryhmä. Näin turvataan oppilashuollon jatkumo ja keskeisten periaatteiden yhtenevyys varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Perusopetuksen oppilashuoltoa koskevia säädöksiä yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhyvinvoinnin toteuttamiseksi sovelletaan myös lisäopetuksen koulutyöhön sekä perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja soveltuvin osin aikuisten perusopetuksen koko oppimäärää suorittaviin opiskelijoihin.

Rovaniemellä kaikissa lasten ja nuorten palveluissa huomioidaan kaupungin Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman (vuoteen 2015) periaatteet: ennaltaehkäisevyys, varhainen avoin yhteistyö, yhteisöllisyys ja vertaistoiminta, saavutettavuus sekä osallisuus ja vaikuttaminen. Keskeistä on verkostomainen työ sekä painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan. Lasten eri kehitysympäristöjen kuten kodin, koulun ja päiväkodin sujuva arki sekä kehitysyhteisöjen yhteistyö ja vahvistaminen on hyvinvointityössä ensisijaista. Lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma sisältää kaupungin Hyvinvointisuunnitelman ja se hyväksytään valtuustokausittain. Edellistä Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma julkaistaan.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia seurataan vuosittain tehtävässä Hyvinvointikatsauksessa ja neljän vuoden välein laajemmassa Hyvinvointikertomuksessa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjausryhmän lakisääteisenä tehtävänä on seurata lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloja, edistää lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittamista ja suunnitella yhteisiä menettelytapoja ja tiedon vaihdon sujuvuutta eri viranomaisten kesken.

Oppilashuollon ja psykososiaalisten oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaa Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksessa opetuksen järjestäjänä koulutuslautakunta. Perusopetuksessa palvelut tuotetaan koulutuspalveluiden palvelualueella. Koulukuraattorit ja -psykologit työskentelevät koulutuspalveluiden ja kouluterveydenhoitajat sekä koululääkärit terveyspalveluiden alaisuudessa.

Käytännössä oppilashuolto toteutetaan varhaiskasvatus-, koulu-, terveys-, sosiaali- ja nuorisopalveluiden monialaisessa yhteistyössä. Oppilashuollon palvelurakenne muodostuu oppilashuollon, oppilashuoltopalveluiden ja muun oppilashuollollisen tuen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntatasolla oppilashuoltotyön linjauksista ja työnjaosta huolehtii monialainen kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä, jossa on esi- ja perusopetuksen, toisen asteen sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen edustus. Ohjausryhmän työskentelystä vastaa koulutuspalvelut.

Oppilashuollon monialaisen yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheissa. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii tuolloin oppilas ja huoltajat. Yhteistyön toteutumista ja tiedonsiirtoa kuvataan luvussa 6 Perusopetuksen yhtenäisyys, siirtymävaiheet ja niihin liittyvä yhteistyö. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan kuvaus yhteistyöstä oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko- opintojen suunnittelussa.

22.1.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan kuntatasolla suhteessa perusopetuksen oppilasmääriin sekä käytettävissä olevaan lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaan arviointi- ja seurantatietoon, esimerkiksi Kouluterveyskyselyn ja laajojen koko ikäluokkaa koskevien terveystarkastusten tuottamaan tietoon. Kokonaistarpeen arvioinnissa ja oppilashuollon palveluiden suunnittelussa huomioidaan asuinalueiden erilaisuus ja koulutuksellista tasa-arvoa koskeva alueellinen ja koulukohtainen indikaattoritieto: työttömyys, koulutusaste ja maahanmuuttajien määrä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittää oppilashuollon palveluiksi psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen vastaavan kuraattorin palvelut, jolla on sosiaalityöntekijän tehtäviin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Perusopetuksessa työskentelevistä kuraattoreista ja psykologeista käytetään nimitystä koulukuraattori ja koulupsykologi.

Psykososiaaliset oppilashuoltopalvelut Rovaniemellä resursoidaan perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaisesti. Jokaiselle koulualueelle nimetään konsultoiva psykologi ja kuraattori, johon konsultaatiokoulut ensisijaisesti ottavat yhteyttä. Mikäli konsultoivan psykologin palveluita ei ole käytettävissä, otetaan yhteyttä konsultoivaan kuraattoriin. Konsultoivat työntekijät voidaan nimetä myös koulukohtaisesti. Psykososiaalisen oppilashuollon työntekijät muodostavat tiimiesimiehen johdolla oppilashuollon tiimin, joka vastaa palveluiden organisoinnista siten, että palvelut ovat jokaisen koulun, oppilaan ja perheen käytettävissä.

Terveydenhuollon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain (1326/2010) nojalla asetetun asetuksen (338/2011) ja asetukseen perustuvan paikallisen toimintaohjelman sekä kouluterveydenhoidon laatusuosituksen mukaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistetään ja seurataan oppilaiden ja opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimiskykyä sekä tunnistetaan varhaisen tuen tarpeet. Tarvittaessa oppilas ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Kouluterveydenhuolto toteutetaan yhteistyössä huoltajien, muun oppilashuoltohenkilöstön sekä opetushenkilöstön kanssa tukien huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Aikuisten perusopetukseen osallistuvalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä opiskeluhuolto lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden sairaanhoitopalveluja.

Koulupsykologit ja -kuraattorit sekä kouluterveydenhoitajat (ja koululääkärit) osallistuvat omien koulujensa yhteisölliseen hyvinvointityöhön hyvinvointiryhmässä ja ovat mukana suunnittelemassa koko kouluyhteisöä ja luokkien hyvinvointia tukevia interventioita. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa noudatetaan lain edellyttämiä määräaikoja.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista palveluista ja siitä miten ne kohdennetaan yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin (esim. kuraattori 2 pv / vko, psykologi 1-2-krt / vko, terveydenhoitaja tuntia / vko).

22.1.2 Yhteistyö ja käytänteet oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä, seurannassa ja arvioinnissa noudatetaan Rovaniemen kaupungissa yhteistä Toimintaohjelmaa neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2011 - 2014. Nykyistä toimintaohjelmaa toteutetaan, kunnes valmistumassa oleva uusi toimintaohjelma on käytössä. (ks. Palveluprosessien vastuut, eriasteiset tuen muodot ja niissä tehtävät asiakaskohtaiset tarkistukset.)

Kouluissa toteutetaan kouluterveydenhuollon laatusuositusten ja asetuksen 338/2011 tarkoittama oppilaitosympäristön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden arviointi joka kolmas vuosi. Arviointiin osallistuvat koulun henkilökunta sekä oppilaat, huoltajat, terveydenhoitaja, terveystarkastaja, henkilöstön työterveyshoitaja, työsuojeluhenkilö ja tarvittaessa muita asiantuntijoita kuten koulukuraattori, koulupsykologi, fysioterapeutti tai suun terveydenhuolto. Arviointitiedot kootaan erilliselle seurantalomakkeelle, joka arkistoidaan koululle. Koonti arvioinneista annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle ja koulutuslautakunnalle. Kouluterveydenhulto ja koulun hyvinvointiryhmä vastaavat siitä, että arviointi tulee suoritettua. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Seurantavastuu on rehtorilla.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan seurantatietoa tarkastuksen aikataulusta ja toteutuneista toimenpiteistä.

22.1.3 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveyttä tai sairautta koskevaa neuvontaa, johon sisältyy yksilöllisen ohjaus- ja ongelmanratkaisuprosessin lisäksi psykososiaalisen tuen välittyminen. Neuvonta kohdistuu terveydentilan edistämiseen ja ylläpitämiseen ja se toteutuu kummankin osapuolen ehdoilla.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Terveys ymmärretään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena toimintakykynä. Opetuksen tavoitteena on saada tietoja ja taitoja terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, ottaa vastuu omasta ja toisten terveydestä sekä oppia tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Yhdessä neuvolan ja kouluterveydenhuollon antaman terveysneuvonnan ja koulun terveystiedon opetuksen avulla vahvistetaan terveyden edistämistä. Tällöin ei vain muuteta ihmisten käyttäytymistä vaan myös parannetaan mahdollisuuksia hallita ja edistää omaa terveyttään sekä vaikuttaa samalla ympäristöönsä. Terveyden edistämistä johdattavat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallistuminen, yhteistyö, kestävä kehitys ja asiakasnäkökulma sekä kulttuurisidonnaisuus.

Kouluterveydenhuollossa tavoitteena on seurata ja tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia, sekä edistää koululaisten terveitä elämäntapoja ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kodin, koulun ja terveyshuollon yhteistyö on merkittävä. Kouluterveydenhoitajat toimivat yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Varhainen puuttuminen ja yhteistyön tekeminen on tärkeää esim. oppimisvaikeuksissa, koulukiusaamisessa, koulusta poissaoloissa sekä päihteiden käytössä. Kouluterveydenhoitajat tekevät säännöllisiä terveystarkastuksia yhdessä koululääkärin ja huoltajien kanssa, joissa yhtenä tavoitteena on myös terveysneuvonta. Terveystarkastuksien tarkoitus on seurata oppilaan kehitystä ja kasvua, ohjata heitä hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä.

Terveysneuvontaa voidaan antaa myös verkossa. Rovaniemellä on kehitetty nuorille ja heidän huoltajilleen terveysviestinnän verkkosivusto www.arctichildren.fi.