22.2. Oppilashuoltosuunnitelmat

22.2 Oppilashuoltosuunnitelmat

Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

  • lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus
  • paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
  • koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma tehdään vuosittain yhteistyössä koulun ja oppilashuollon henkilöstön sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on oma erillinen asiakirja ja voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelman sisältöjä kuvataan kuviossa 27. Sen on hyvä sisältää vuosittain sovittuja painopistealueita ja tavoitteita yhteisöllisen oppilashuollon osalta. Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastaava taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat toimenpiteineen ovat osa koulujen toimintasuunnitelmaa ja niiden toteutumista arvioidaan aina lukuvuoden ja toimintakauden päättyessä. Arvioinnin ja seurannan toteuttamisesta vastaa koulun hyvinvointiryhmä rehtorin johdolla. Seuranta on osa koulun vuotuista laadunarviointityötä ja itsearviointia. Laadunarviointiin sisällytetään kouluhyvinvointia kuvaavia mittareita koulutuspalveluiden painopistealueiden mukaisesti ja kyselyt kohdennetaan vuorovuosin henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Koulut voivat myös hyödyntää arvioinnissaan Koulun hyvinvointiprofiilia ja TEA-viisarin vertailutietokantaa. Tärkeitä hyvinvoinnin seurannan mittareita ovat esimerkiksi poissaolojen määrä, kiusaamistapaukset, tehostetun ja erityisen tuen määrä sekä koulupudokkaiden määrä. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä seurataan kerhojen määrää sekä luokkiin ja ryhmiin kohdentuvaa hyvinvointityötä.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteuttamisesta. Opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvontaa toteutetaan kuntakohtaisen ohjausryhmän ja Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjausryhmän yhteistyönä. Arvioinnin ja seurannan välineinä ovat hyvinvointikertomuksen, Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä tulosohjaussopimuksen mittarit. Tärkeänä uutena seurannan kohteena tulee olla se, kuinka yksilökohtaisessa oppilashuollossa pystytään noudattamaan lain edellyttämiä aikarajoja. Ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen indikaattoreina seurataan erityisesti Huolen puheeksi ottamisen ja Lapset puheeksi – keskustelujen käyttöä. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan.