22.3 Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamalli

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Kaikkien oppilaiden kanssa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden tehtävä on edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä huolehtia oppimisympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu työyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen edellyttää laajaa monialaista yhteistyötä.

Yhteisöllinen oppilashuolto rakentuu monitoimijuudelle, joka sallii eri toimijoiden arvokäsitykset ja tietotaidon. Monitoimijuus sisältää myös ’monityökulttuurisuuden’. On löydettävä yhteinen kieli ja kyettävä kuuntelemaan toista erilaisista valtarakenteista huolimatta. Kuviossa 31. on kuvattu Monitoimijuusmalli, joka on rakentunut yhteisöllisen oppilashuollon käytännön toteutuksesta kuvaamaan oppilashuollollisen yhteistyön monisäikeisyyttä kodin, koulun ja eri asiantuntijoiden kokemusta ja tahtotilaa kunnioittaen.

Yhteisöllinen oppilashuolto näyttäytyy koulun pedagogisessa, sosiaalisessa ja hallinnollisessa toiminnassa monella tavalla. Yhteisöllisyyden edellytys on oppilaiden aito osallisuus. Myös kodit ovat merkittävässä asemassa rakentamassa yhteisöllistä oppilashuoltoa.

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamallin tulee rakentua ennaltaehkäisevälle ja osallistavalle toiminnalle.

Taulukossa 24 yhteisöllisen oppilashuollon toimintamallia on eritelty eri toimijoiden näkökulmasta. Koulun toimijuus muodostuu taulukossa monialaisesti sisältäen opetus- ja ohjaushenkilöstön lisäksi koulukuraattori- ja psykologipalvelun sekä kouluterveydenhuollon edustajat.

Hyvinvointiryhmän toiminta

Rovaniemellä perusopetuksessa koulukohtaisesta yhteisöllisestä oppilashuoltoryhmästä käytetään nimitystä hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmän jäsenet nimetään lukuvuosittain työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ryhmä muodostuu rehtorin lisäksi koulun opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä oppilashuollon työntekijöiden ja yläkouluissa koulunuorisotyön edustajista. Oppilaskunnan ja huoltajien edustajat voivat olla ryhmän varsinaisia jäseniä tai tulla kutsutuksi asiayhteyden mukaisesti ryhmän kokoukseen. Hyvinvointiryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukukaudessa. Hyvinvointiryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita asiantuntijatahoja, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä tasolla.

Hyvinvointiryhmä voi olla esiopetuksen ja koulun yhteinen. Lukuvuoden aikana hyvinvointiryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaansa kirjallisesti. Hyvinvointiryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista ja yhteisöstä keskustellaan esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, terveystottumusten tai osallisuuden näkökulmista. Hyvinvointiryhmä kokoaa tietoa kouluyhteisön ja ympäristön tilasta ja tarpeista sekä oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Oppilaitoskohtaiset tiedot esimeriksi Kouluterveyskyselyistä, laajoista terveystarkastuksista koostetuista yhteenvedoista, kiusaamistilannekartoituksista sekä oppilailta ja huoltajilta koottavasta tiedosta muodostavat hyvää perustaa hyvinvointiryhmän työskentelylle.

Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan hyvinvointiryhmän kokoonpano ja toimintakäytänteet sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen. Suunnitelmaan kirjataan se, miten ryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana.

22.3.1 Järjestyssäännöt

Kurinpitoa ja kasvatusta koulussa ohjaavat perusopetusta ohjaava lainsäädäntö. Opetuksen järjestäjän tulee seurata kurinpitolain mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä. Järjestyssääntöjä laadittaessa tulee huomioida, että ne eivät saa olla perusopetuslain vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia. Jokaisen Rovaniemen kaupungin koulun tulee laatia järjestyssäännöt yhteistyössä oppilaiden (oppilaskunta), huoltajien (vanhempaintoimikunta) sekä henkilökunnan kanssa. Järjestyssääntöjä laadittaessa noudatetaan Opetushallituksen Järjestyssääntöjen laadinta-ohjeistusta. Järjestyssäännöt päivitetään sekä käsitellään vuosittain lukuvuoden työsuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä.

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Järjestyssäännöillä edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä koko kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Oppilaan velvollisuuksien lisäksi kirjataan myös oppilaan oikeudet. Järjestyssääntöjä laadittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että säännöt pyritään kirjaamaan positiivisiksi toimintaohjeiksi sekä että velvoittavat ja suosittavat osat on selkeästi eroteltu.

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan oppitunneilla, välitunneilla, koulun retkillä sekä opintokäynneillä. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön kattaa myös koulumatkat, sillä koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Laadittaessa koulukohtaisia järjestyssääntöjä tulee huomioida seuraavat sisällöt:

Kuvio 32. Järjestyssääntöjen sisältöjä

Koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan päivitetyt järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt vahvistetaan toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

22.3.2 Poissaolot

Poissaolojen seuraaminen, ehkäiseminen ja niistä ilmoittaminen

Poissaolojen seuranta on osa lainkuuliaisuuden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Toistuvat poissaolot vaikeuttavat oppimistulosten saavuttamista ja oppimisryhmään kiinnittymistä. Yksittäisen oppilaan poissaolojen seurannan lisäksi koulun tulee seurata poissaoloja myös ryhmän ja koko kouluyhteisön tasolla, koska yhteisöllisen oppilashuollon tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia (yhteenvedot Wilmasta).

Huoltajan tehtävänä on tukea lapsensa säännöllistä koulunkäyntiä. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa mahdollisista luvattomista poissaoloista. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Koti tarvitsee tiedon oppilaan poissaolosta mahdollisimman nopeasti, koska koulu ei vastaa oppilaan turvallisuudesta silloin, kun oppilas on luvatta pois koulusta tai poistuu koulusta ilman lupaa kesken koulupäivän. Mikäli oppilas ei tule kouluun, eikä huoltaja ole ilmoittanut hänen poissaolostaan, on opettajan otettava oppilaan ikä ja kehitystaso huomioiden välittömästi yhteys puhelimitse kotiin turvallisuuden varmistamiseksi. Kaikki poissaolot kirjataan välittömästi Wilmaan.

Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan sairauspoissaoloista heti aamulla kouluun. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, tekstiviestillä tai ilmoituksella Wilmaan. Vapautukset koulutyöstä anotaan kirjallisesti etukäteen. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle tilapäisesti vain erityisestä syystä. Luokanvalvoja voi myöntää oppilaalle 5 päivän poissaololuvan ja yli 5 päivän poissaololuvan myöntää rehtori. Mikäli runsaat poissaolot aiheuttavat huolta, on opettajan otettava yhteys huoltajaan ja tarvittaessa sovittava monialaisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta. Koska poissaoloilla on merkitystä oppilaan kouluhyvinvointiin ja opintosuorituksiin koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan selkeä ohjeistus seuraavista asioista:

Kuvio 33. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjattava ohjeistus

22.3.3 Tapaturmat, ensiapu ja hoitoonohjaus

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmia kouluissa ja koulumatkoilla ennaltaehkäistään systemaattisella riskienarvioinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä. Tapaturmia ennaltaehkäistään valistamalla oppilaita riskeistä ja ohjaamalla myös huoltajia ennaltaehkäisemään riskejä. Perusopetuksessa oleva oppilas on vakuutettu mahdollisia tapaturmia varten koulussa ja koulumatkoilla.

Läheltä piti -tilanteessa tai tapaturman satuttua toimitaan ilmoitusten osalta samoin kuin seuraavassa on esitetty. Läheltä piti -tilanne tarkoittaa tapahtumaa, jolloin tilanteeseen liittyvät eri tekijät ovat aiheuttaneet vaaran, mutta henkilövahingoilta on kuitenkin säästytty. Tällaisia ovat esimerkiksi liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, törmäykset, väkivalta ja muut tilanteet, joissa mukana olevat henkilöt ovat selviytyneet pelkällä säikähdyksellä. Läheltä piti -tilanne on aina syytä tutkia. Ilmoitus läheltä piti -tilanteesta tehdään sähköisesti kaupungin intranetissä Lanssissa, josta menee tieto työsuojeluun.

Läheltä piti -tilanteet ja toteutuneet oppilastapaturmat, joista on tehty vahinkoilmoitus, käydään yleisellä tasolla myös läpi hyvinvointiryhmässä. Hyvinvointiryhmän tehtävänä on suunnitelmallinen tapaturmien seuranta. Oppimisympäristöön säännöllisesti tehtävät vaaranpaikkojen ja riskien kartoitukset ennaltaehkäisevät tapaturmien syntymistä. Hyvinvointiryhmän tehtävänä on myös tapaturmien yhteydessä esiinnousseiden haasteiden mukaisesti parantaa sekä toimintavalmiutta että koulun olosuhteiden turvallisuutta. Rehtori kerää tiedot tapaturmista ja esittelee tapaturma-asiat hyvinvointiryhmälle. Tarkemmat ohjeet läheltä piti -tilanteisiin, tapaturman tutkimiseen, riskien kartoittamiseen ja vaarojen ja haittojen arviointiin löytyvät Lanssista.

Kuvio 34. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja seuranta hyvinvointiryhmässä

Hyvinvointiryhmä työskentelee työturvallisuusasioissa yhdessä kaupungin työsuojeluhenkilöstön kanssa. Jokaisessa koulussa tulee olla nimettynä työturvallisuusvastaava. Kouluympäristön terveys- ja turvallisuustarkastuksessa esille nousseiden puutteiden korjaamista on seurattava kouluissa vuosittain. Koulujen henkilökunta on koulutettu riittävällä ensiapukoulutuksella. Ensiapuun liittyvä toiminta on kuvattu koulujen valmiussuunnitelmissa.

Koulukohtaisesti voidaan oppilashuoltosuunnitelmaan kirjata tarkennuksia tapaturmien ennaltaehkäisyssä ja ensiavun järjestämisessä sekä koulutapaturmien seurannassa.

22.3.4 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Ehkäisevä päihdetyö kouluissa keskittyy parantamaan oppilaiden ymmärrystä päihteidenkäyttöön liittyvistä erilaisista riskeistä ja vahvistamaan niiltä suojaavia tekijöitä. Päihdetyössä yleinen ehkäisy tähtää ensisijaisesti suojaavien tekijöiden vahvistamiseen, vaikka siinä voidaan käsitellä myös päihteiden käytön riskejä. Oppilaiden parissa ehkäisevää päihdetyötä saatetaan tehdä puhumatta päihteistä lainkaan ja keskittymällä oppilaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan rakentamiseen.

Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Terveydellisten riskien käsittelyn lisäksi siihen voi kuulua pohdintaa myös päihteiden aiheuttamista vaikeuksista kaverisuhteissa, koulunkäynnissä ja perhe-elämässä. Asioiden käsittelytavassa, näkökulmissa ja käytettävissä esimerkeissä tulisi lähteä mahdollisimman läheltä oppilaiden omaa kokemusmaailmaa. Suojaavat tekijät vahvistavat oppilasta ja kannustavat oikeaan suuntaan. Riskitekijät puolestaan altistavat ongelmille, mutta lopulta yksittäinenkin seikka voi vaikuttaa oppilaan tekemiin valintoihin.

Taulukko 25. Oppilaiden asenteita, elämäntilannetta ja käyttäytymistä jäsentävät ja suojaavat sekä vaarantavat tekijät

Päihteetön toimintaympäristö

Rovaniemen kaupungin koulut ovat savuttomia ja päihteettömiä. Kouluissa noudatetaan tupakkalakia. Tarkoituksena on vähentää oppilaiden tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tupakointikielto on voimassa koulujen alueella. Tupakkatuotteiden välittäminen alaikäiselle on rikos. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotteita.

Päihteiden käyttöä säätelee alkoholilaki. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan alkoholituotteita ym. päihteitä eikä siten tuoda niitä kouluun. Oppilaan hallussa olevat alkoholituotteet ja päihteet voidaan takavarikoida. Vain huoltajalle voidaan luovuttaa esimerkiksi alaikäiseltä pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi sekä tuotteet, joiden alaikäiselle luovuttamisen ei arvioida olevan turvallista niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen. Täysi-ikäisille itselleen ne voidaan luovuttaa työpäivän päätyttyä. Poliisille on tehtävä välittömästi ilmoitus aina, kun on kyse huumausaineista.

Käyttöön puuttuminen

Kun oppilaan tupakointi tai päihteidenkäyttö havaitaan koulussa, asiasta ilmoitetaan saman päivän aikana oppilaan huoltajalle. Huoltajan ja oppilaan kanssa sovitaan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisesta, jossa suunnitellaan jatkotoimista. Oppilas ja huoltajat määrittävät asiantuntijaryhmän kokoonpanon. Neuvottelussa selvitetään, onko huoltaja ollut aiemmin tietoinen oppilaan tupakoinnista tai päihteidenkäytöstä ja sovitaan toimenpiteet päihteidenkäytön tai tupakoinnin lopettamiseksi. Alaikäisen alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on lastensuojelullinen asia. Ilmoitusvelvollisuus koskee henkilöä, joka on tehtävässään saanut tietoonsa oppilaan päihteidenkäytön. Tarvittavan lisätuen saamiseksi voidaan oppilaan ja huoltajien suostumuksella olla yhteydessä Lapin nuorisoasema Romppuun.

Laajoissa terveystarkastuksissa tehdään tarvittaessa Adsume- nuorten päihdemittari 8. luokalla sekä jaetaan huoltajille ennaltaehkäisevää päihdemateriaalia 5. luokkien tarkastuksessa. Tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyvä ohjeistus kirjataan koulun järjestyssääntöihin.

22.3.6 Ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen suunnitelmat

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Turvallinen kasvuympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri ovat keskeisessä osassa hyvinvoinnin uhkien hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ympäristö ennaltaehkäisee kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää. Turvallisuutta edistävä toimintakulttuuri on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen, jossa tiedostetaan uhkatekijät ja noudatetaan sovittuja ohjeita. Johdon tulee ohjata ja seurata toimintaohjeiden noudattamista. Yhteinen turvallisuusajattelu on merkittävä tekijä oppilaiden hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Koulun tulee kirjata turvallisuusohjeet ja menettelytavat turvallisuuskansioon. Turvallisuusohjeiden laatimisessa tulee tehdä yhteistyötä tarvittavien viranomaistahojen, kuten koulupoliisin kanssa. Turvallisuuskansio sisältää ohjeet uhka- ja vaaratilanteisiin sekä kriisiohjeet. Ohjeet pohjautuvat kaupungin valmiussuunnitelmaan. Kansion ajan tasalla pitäminen kuuluu osana oppilaiden sekä henkilöstön turvallisuudesta huolehtimiseen. Sen on oltava helposti henkilöstön saatavilla, mutta suojassa ulkopuolisilta henkilöiltä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myös turvataitojen opettaminen oppilaille. Huoltajia tulee pitää ajan tasalla turvallisuusohjeista.

Kasvatusympäristön turvallisuuden selvittämiseksi ja kehitystarpeiden kartoittamiseksi koulun tulee arvioida riskitekijät. Rehtori toimii vastuuhenkilönä prosessin käynnistämisessä ja toteuttamisessa, mutta arviointi kuuluu myös koko henkilöstölle. Riskitekijöiden arvioimisesta huolehtiminen kuuluu hyvinvointiryhmän vastuulle.

Taulukko 26. Toimintaympäristön turvallisuuden edistäminen

Ennaltaehkäiseviä keinoja väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa henkilön fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Epäasiallista ja turvallisuutta uhkaavaa käyttäytymistä voi tapahtua sosiaalisten tilanteiden lisäksi myös sosiaalisessa mediassa. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kasvuympäristön turvallisuus rakentuu aikuisten ja oppilaiden välisissä vuorovaikutusprosesseissa. Toimivat vuorovaikutussuhteet ja hyvä ilmapiiri kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Hyvä ilmapiiri edistää niin oppilaan kuin koko yhteisön oppimista ja työskentelyä. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja koulun toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Kouluyhteisöt hyödyntävät erilaisia turvallisuutta parantavia työ- ja toimintamalleja. Ne voivat olla koulukohtaisesti sovittuja tai paikallisia yhteisiä linjauksia. Erityisesti menetelmät ovat hyödyllisiä siirtymävaiheissa sekä tilanteessa, jossa ryhmään tulee uusi oppilas. Toimintamallit koskevat sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisötasoja (ks. taulukko 27).

Oppilaan turvallisuuden vaarantuessa väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän vuoksi tulee asiaan puuttua välittömästi. Henkilö, joka havaitsee turvallisuuden vaarantuneen, tekee arvion tilanteesta sekä toimii koulun turvallisuusohjeiden mukaan. Välittömästi tämän jälkeen on otettava yhteys huoltajiin palaverin järjestämiseksi. Oppilaalle on taattava akuutissa tilanteessa mahdollisuus keskustella kokemastaan uhasta henkilöstöön kuuluvan aikuisen kanssa ja järjestettävä tarvittava oppilashuollollinen tuki tai ohjaus muiden tukipalveluiden piiriin. Yhdessä huoltajan kanssa, ja tilanteen mukaisesti myös oppilaan kanssa, on keskusteltava tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja sovittava asian seurannasta.

Väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää aiheuttaneen henkilön kanssa tulee keskustella seuraamuksista ja teon vastuuttamisesta. Hänen kanssaan tulee käydä kasvatuskeskustelu ja tarvittaessa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kasvatuskeskustelu kirjataan ja dokumentoidaan.

Kiusaamiseen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa kielteistä toimintaa. Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä ja sosiaalista sekä sähköisissä viestimissä tapahtuvaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä.

Kouluissa toteutetaan sekä kouluyhteisöön ja kaikkiin oppilaisiin kohdistuvia että kohdennettuja, yksittäisiin oppilaisiin ja kiusaamistapauksiin sovellettavia toimenpiteitä. Koulutasolla koko henkilökunta on sitoutunut kiusaamisen vastaiseen työhön. Luokkatasolla toteutettujen työskentelyjen, kuten erilaisten teematuntien avulla pyritään vaikuttamaan oppilaisiin, etteivät he hyväksy kiusaamista. Oppilastasolla keskitytään esille tulevien kiusaamistapausten mahdollisimman tehokkaaseen selvittelyyn ja ne käsitellään asianosaisten kesken, aikuisten johdolla. Tilanteen vakavuudesta riippuen jokaisen asianosaisen kanssa keskustellaan erikseen ja ryhmässä sekä sovitaan seurantatapaamisesta.

Mikäli käsittely ei riitä, voidaan asian käsittely viedä eteenpäin rehtorille kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä ja/tai tarvittaessa monialaiselle asiantuntijaryhmälle. Keskustelut ja käsitelyn eteneminen dokumentoidaan. Tarvittaessa voidaan hyödyntää kasvatuskeskustelua ja oppilashuoltokertomuksen kirjauksia. Huoltajia on tärkeä informoida etukäteen siitä, mikä on koulun toimintatapa kiusaamistapauksissa ja miten yhteydenpito koteihin kiusaamistapauksissa tapahtuu. Hyvinvointiryhmän on seurattava kiusaamistapausten määrää, ennaltaehkäisevien toimintatapojen vaikutusta ja kiusaamiseen puuttumista. Koulut tarkentavat koulukohtaisen oppilashuollon suunnitelmaan laadittavaan vuosikelloon kiusaamista ehkäisevät toimenpiteet (vanhempainillat, tukioppilas- ja kummioppilastoiminnan, kaverikerhot, vertaissovittelun, teematunnit ja – päivät, järjestyssäännöt, kyselyt).

Taulukko 27. Ennaltaehkäisevät yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoiset menetelmät

Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Kaikissa häiriötilanteissa noudatetaan ensisijaisesti Rovaniemen kaupungin opetuspalveluiden valmiussuunnitelmaa. Lisäksi Rovaniemen turvallisuussuunnitelmaan on laadittu kaikkia oppilaitoksia koskevat oppilaitosten turvallisuuden edistämisen toimenpide-esitykset. Valmiussuunnitelmissa kuvataan toimintaohjeiden lisäksi kriisitilanteen johtaminen, psykososiaalinen tuki ja jälkihoito, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen sekä viestinnän periaatteet äkillisissä kriisitilanteissa. Valmiussuunnitelmat tulee päivittää kolmen vuoden välein.

Koulun pelastussuunnitelman päivittäminen 4Ks-ohjelmaan ja harjoittelu kuuluvat vuosittaiseen toimintaan. 4Ks Kouluturva on peruskoulujen turvallisuussuunnitteluun luotu työkalu, jonka avulla koulu voi luoda turvallisuussuunnitelman. Koulun pelastussuunnitelma ja opetuspalveluiden valmiussuunnitelma tulee käydä läpi henkilökunnan kanssa vuosittain syyslukukauden alkaessa. Poistumisharjoituksia pidetään säännöllisesti, vähintään joka kolmas vuosi. Luokkakohtaisia poistumisreittiharjoituksia järjestetään vuosittain. Koulujen luokkatiloissa on poistumisohje näkyvällä paikalla. Ensiapukaapit tulee olla merkittynä pohjapiirrokseen ja niistä tulee löytyä tarvittava välineistö.

Kouluilla pitää olla turvallisuuskansio, jonka tulee sisältää tarvittavat valmiussuunnitelmat ja muut mahdolliset koulukohtaiset ohjeet. Toimivan suunnitelman perusteella jokainen tietää roolinsa kriisin kohdatessa ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti. Jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan tulee tietää, mitä pitää tehdä kriisin kohdatessa, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Jokaisella vastuuhenkilöllä tulee olla saatavilla ohjeet siitä, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu (vastuuhenkilöluettelo). Vastaavasti jokaisen henkilön tulee tietää, jos hänelle on ajateltu jokin erityinen tehtävä kriisi- ja tai poikkeustilanteessa.

Koska tilanteen voi ensimmäisenä kohdata myös oppilas, tulee heidän tietää, mistä koulussa saa apua. Tämän vuoksi koulun pelastussuunnitelmaa tulee soveltuvin osin käydä läpi lukuvuosittain myös oppilaiden kanssa.

Koulussa tulee olla nimettynä kriisitilanteiden valmiusryhmä. Tämä ryhmä päättää kriisitilanteen hoitamisesta sekä sen jälkeisistä tukitoimista ja tiedottamisesta. Valmiusryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät koulujen pelastussuunnitelmista. Valmiusryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa tapahtumasta. Tavoitteena on vahvistaa mahdollisesti järkkynyttä turvallisen työskentelyn ilmapiiriä. Toimintatapoina ovat esimerkiksi huolenpito, puhuminen, kuunteleminen ja läsnäolo. Tuki toteutetaan suunnitellusti yhteisön, ryhmän ja oppilaan tasolla. Häiriötilanteen luonne ja laajuus määrittävät tuen kohdentumista.

Kuvio 35. Koulun turvallisuustehtävät

Psykososiaalisen tuen tarve syntyy omassa koulussa tai lähiympäristössä tapahtuvan, mutta myös kaukana omasta asuinseudusta tai maailmanlaajuisesti järkyttävän onnettomuuden tai kriisin vuoksi. Tuki voidaan jakaa psyykkiseen ja sosiaaliseen tukeen ja palveluihin sekä uskonnollisten yhteisöjen antamaan hengelliseen tukeen.

Tukitoimet edellyttävät monialaista osaamista ja yhteistyötä. Henkilökunnalla on oltava yhteinen toimintalinja tukitoimissa, jotka toteutetaan suunnitellusti yhteisön, ryhmän ja oppilaan tasolla. Häiriötilanteen luonne ja laajuus määrittävät tuen kohdentumista. Psykososiaalista tukea tulee tarjota automaattisesti kaikille ja sen tulee olla helposti saatavilla ja lähellä oppilasta. Kotien on tärkeää saada tietoa tuen saamisesta ja tarvittavat yhteystiedot. Tuen käynnistäminen on tärkeää jo tapahtuneen ensivaiheissa, sen avulla lievitetään ja torjutaan psyykkisen stressin vaikutuksia ihmiseen.

Tärkeitä yhteistyötahoja ovat muun muassa poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyspalvelut, lastensuojelu ja muut sosiaalipalvelut, ensi- ja turvakodin kriisikeskus, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria ja seurakunta.

Koulukohtaiset tarkennukset kirjataan oppilashuoltosuunnitelmaan ja turvallisuussuunnitelmaan/-kansioon.