22.4 Yksilökohtainen oppilashuolto

22.4.1 Oppilashuoltokertomukset

Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuoltokertomukseen, potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin tai koulukuraattorin asiakaskertomukseen. Psykologin ja kouluterveydenhuollon asiakirjoihin sovelletaan potilaslakia ja kuraattorin asiakaskertomukseen sosiaalihuollon asiakaslakia.

Yksittäisen oppilaan asiaa selvittävän asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen, joka laaditaan sähköisesti. Myös muut ryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi.

Kuvio 36. Oppilashuoltokertomuksen sisältö

Oppilashuollon rekisterit

Laki edellyttää seuraavien rekistereiden ylläpitoa: yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteriä ylläpitää koulutuksen järjestäjä (=koulutuslautakunta), joka nimeää rekisterille vastuuhenkilön (= palvelujohtaja). Koululla säilytettävät yksilökohtaiset oppilashuoltokertomukset muodostavat sivurekisterin, jonka vastuuhenkilön nimeää rehtori. Vastuuhenkilö määrittelee lain mukaan tapauskohtaisesti ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin. Käyttöoikeuksia rekisteriin ei voida myöntää oppilaalle itselleen tai huoltajalle, eikä ryhmän ulkopuolisille henkilöille, jotka olematta asiantuntijaryhmän jäseniä osallistuvat oppilaan tai huoltajan suostumuksella asiantuntijaryhmän kokoukseen tai asian käsittelyyn. Oppilaalla ja huoltajalla on kuitenkin henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus ja julkisuuslakiin perustuva oikeus tietojen saantiin.

Koulukuraattorin ja koulupsykologin asiakasrekisterin ylläpitäjänä toimii koulutuslautakunta, joka nimeää rekistereille vastuuhenkilöiksi rekisterinpidosta vastaavan kuraattorin ja vastaavan psykologin. Vastuuhenkilö huolehtii kyseiseen toimintaan liittyvien tietojen asianmukaisesta rekisterinpidosta sekä päättää vastaamansa rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta niille, joilla on tiedon saantiin lain mukaan oikeus.

Oppilashuollon rekisterinpidossa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä laadittua soveltamisohjetta oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi.

Oppilashuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään oppilashuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapidosta sekä oikeudesta eräissä tapauksissa poiketa salassapitovelvollisuudesta. Oppilashuoltorekisteriin talletetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, ellei siihen ole asianomaisen henkilön tai hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu ao. oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin. Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjasalaisuutta että vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Niillä ammattilaisilla, jotka osallistuvat yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen, on kuitenkin salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sellaiset salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Perusopetuslain mukaisesti on luovutettava opetuksen järjestäjälle sellaiset salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan opetuksen järjestämiseksi.

Salassapitoon liittyviä lakeja ja niiden vaikutuksia oppilashuollon salassa pidettäviin asioihin tarkennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä laaditussa soveltamisohjeessa oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan koulun rekisterinpitoon ja oppilashuoltokertomuksen säilytykseen liittyvät käytänteet.

22.4.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan koulupsykologin ja -kuraattorin antamaa koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Rovaniemellä kaikille kouluille on nimetty oma konsultoiva koulupsykologi tai -kuraattori. Pienemmillä kouluilla työ järjestetään oppilashuollon tiimin ohjaus- ja konsultaatiomallin mukaisesti. Koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät kouluilla ja toimivat luottamuksellisesti yhdessä oppilaan, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa sekä huoltajien luvalla myös muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Koulun henkilökunnan ja huoltajien on mahdollista konsultoida koulupsykologia ja -kuraattoria oppilasasioissa.

Psykologi ja kuraattori voivat työskennellä työparina oppilaan ja perheen tukemisessa. Yksilökohtaisen työn lisäksi he työskentelevät ryhmien, luokkien ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologi ja kuraattori toteuttavat yhteisöllistä oppilashuoltotyötä yhteistyössä muiden koulun toimijoiden kanssa. Seuraavat kuvaukset koskevat psykologin ja kuraattorin tekemää yksilökohtaista oppilashuoltotyötä.

Koulupsykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka tukee oppilaan psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä tarjoamalla tukikeskusteluja sekä antamalla neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulupsykologi tekee oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tunne-elämään liittyvien asioiden kartoituksia. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon sekä kuntoutuksen tarvetta.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä antaa koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Työssä pyritään oppilaan ja perheen tilannetta jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Oppilaan elämäntilannetta ja koulunkäyntiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yksilö-, perhe- ja kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorin työssä kiinnitetään huomiota oppilaan arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Oppilaan etu koulun sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Yksilökohtaisen tuen järjestäminen

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai - kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Arvion keskustelun tarpeellisuudesta tekee se psykologi tai kuraattori, johon on otettu yhteyttä, yhdessä oppilaan kanssa. Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus asiassa. Tarvittaessa oppilas ja perhe ohjataan saamaan muita palveluja ja tukitoimia.

Jos koulun työntekijä arvioi, että oppilas tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, on yhteydenotto psykologiin tai kuraattoriin tehtävä yhdessä oppilaan tai hänen huoltajansa kanssa. Tällöin on suositeltavaa järjestää yhteinen palaveri (monialainen asiantuntijaryhmä), jossa keskustellaan tuen tarpeesta ja sen järjestämisestä. Yhteydenotto tehdään aina omalle koululle nimettyyn psykologiin tai kuraattoriin esimerkiksi puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostilla.

Oppimisvaikeustutkimus ja keskittymiskyvyn kartoitus

Kun huoltajat ja opetushenkilöstö pohtivat koulupsykologin tekemän oppimisvaikeustutkimuksen tarvetta oppilaalle, on aina syytä ensin konsultoida omalle koululle nimettyä koulupsykologia tai -kuraattoria. Kuraattori arvioi oppilaan elämäntilanteen ja keskittymiskyvyn vaikutusta oppimiseen ja tarvittaessa konsultoi koulupsykologia. Koulukuraattori voi tehdä keskittymiskyvyn kartoituksia ja olla mukana tukitoimien suunnittelussa. Tehostetun tuen muotoja tulee olla monipuolisesti käytössä. Mikäli tutkimustarve on edelleen olemassa, tehdään koululta lähete koulupsykologin tutkimukseen yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Lähete toimitetaan koulun konsultoivalle psykologille koulutuspalveluihin. Lähetteen liitteeksi laitetaan tuoreimmat pedagogiset asiakirjat sekä muut tarpeelliset tiedot.

Ryhmämuotoinen tuki

Yksilökohtaisessa oppilashuollossa oppilaan ja huoltajan tukemiseksi käytetään erilaisia ryhmämuotoisia menetelmiä. Ryhmiä muodostetaan tietyn aiheen ympärille tai niitä voidaan räätälöidä kunkin ryhmän tarpeiden mukaisesti. Ryhmät voivat keskittyä esimerkiksi tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai tarkkaavaisuuden kehittämiseen. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan ja pyyntö voi tulla opettajalta, huoltajalta tai oppilaalta itseltään. Myös oppilashuollon työntekijä voi tarjota ryhmätoimintaa esimerkiksi Wilman kautta. Yleensä ryhmiin kuuluu 4-8 oppilasta, ja ryhmään osallistumisesta on sovittu huoltajan kanssa. Ryhmälle määritellään tavoite, jonka mukaisesti työskentely etenee. Huoltajien toivotaan tukevan lapsiaan ryhmiin osallistumisessa esimerkiksi kannustamalla ryhmiin liittyvien kotitehtävien tekemisessä sekä osallistumalla huoltajille järjestettäviin tilaisuuksiin. Huoltajille voidaan myös tarjota vanhempien vertaisryhmiä. Koulukuraattorit ja -psykologit on koulutettu erilaisten ryhmämuotoisten menetelmien käyttöön (mm. Friends ja ART). He voivat ohjata ryhmiä yhteistyössä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, erityisopettajan, luokanopettajan tai koulunkäynninohjaajan kanssa.

22.4.3 Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Määräaikaiset, koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen kouluterveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus tehdään perusopetuksen aikana vuosittain. Terveystarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja niillä pyritään löytämään mahdolliset sairaudet tai hyvinvointia uhkaavat tekijät. Useimmiten terveystarkastuksissa havaitaan ne riskiryhmät, joihin kohdennetaan tiiviimpi seuranta tarvittaessa. Laajoissa terveystarkastuksissa on mukana koululääkäri. Koululääkäri osallistuu mahdollisuuksien mukaan monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn ja konsultoi oppilashuollon työntekijöitä. Koululääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Taulukko 28. Terveystarkastukset perusopetuksessa

Terveydenhoitajan työaika kouluilla järjestetään siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus saada koulupäivinä yhteys terveydenhoitajaan. Koulussa sattuneet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset hoidetaan kouluterveydenhuollossa, mutta muut sairastumiset, loukkaantumiset ja pitkäaikaissairaudet kuuluvat terveyskeskuksessa hoidettaviksi. Mikäli koulussa opiskelee oppilas, jolla on hoidollisia toimenpiteitä vaativa perussairaus, laaditaan oppilaalle Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluiden yleiseen lääkehoitosuunnitelmaan perustuva yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma.

Yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa

Laajoissa terveystarkastuksissa laajennetaan näkökulmaa yksilöstä perheeseen ja kotiin, oppilaan tärkeimpään kehitysympäristöön. Yhteistyötä tehdään aina myös muiden keskeisten kehitysympäristöjen kuten koulun kanssa. Laajat terveystarkastukset tehdään koulussa 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Laajat terveystarkastukset ovat koko perheen hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä, johon osallistuvat terveydenhoitaja, lääkäri ja molemmat huoltajat. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Opettajan ja huoltajan arvio oppilaan koulunkäynnistä tehdään yhdessä huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa ja toimitetaan huoltajan suostumuksella laajaan terveystarkastukseen. Fyysisen kunnon arviointi tehdään oppilaille 5. ja 8. luokilla liikuntatuntien aikana ja tulokset hyödynnetään laajassa terveystarkastuksessa. Arviointi voidaan tehdä jo 4. luokan keväällä, mikäli laaja terveystarkastus toteutetaan heti 5. luokan alussa. Arvioinnissa käytetään opetushallituksen ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä kehitettyä valtakunnallista MOVE! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmää peruskoulun 5. ja 8. luokille.

Laajoista terveystarkastuksista saatavaa anonyymia tietoa luokan oppilaiden hyvinvoinnista kerätään myös kouluterveydenhuollon omaan käyttöön ja koulun oppilashuollon ehkäisevää hyvinvointityötä tukemaan. Tieto auttaa suuntaamaan ehkäiseviä toimia ja kohdentamaan niitä tarpeen mukaan luokka-, luokkataso- tai koulukohtaisesti. Kokoamalla yhteen kaikkien luokkien ja luokkatasojen (1, 5, 8) tarkastusten tiedot saadaan tietoa koko koulun hyvinvoinnista. Analysoinnissa voidaan hyödyntää sähköistä Lapsen hyvinvoinnin verkkokartta-työkalua. Tarkastuksista kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös oppilashuollon toimien vaikuttavuuden arvioinnissa. Tietoa saa kerätä ainoastaan riittävän suurista luokista ja vain asioista, joiden kohdalla voidaan olla varmoja, ettei oppilasta voi tunnistaa. Laajojen terveystarkastusten luokka- ja koulukohtaiset yhteenvedot tarjoavat tilaisuuden koulun oppilashuollon yhteistyön syventämiseen aina tiedon keräämisen suunnittelusta jatkotoimiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan asti. Jos esiin nousee esimerkiksi liian vähäinen yöuni, voidaan tehdä työnjakoa siitä, miten eri ammattiryhmät omassa työssään ottavat asian huomioon. Lisäksi voidaan järjestää teemapäiviä tai teemaan liittyviä vanhempainiltoja. Oppilaiden ottaminen mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon parantaa onnistumismahdollisuuksia.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan koulun tarkennukset laajoihin terveystarkastuksiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi luokkakohtainen yhteenveto tarkastusten pohjalta).

22.4.4 Yhteistyö perusopetuslain mukaisen toiminnan kanssa

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Oppilashuolto sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki muodostavat kokonaisuuden, jolla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistuessa voidaan myös oppilashuollon osuutta ja tukea oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä vahvistaa. Oppilashuollollinen tuki on kuitenkin vapaaehtoista ja suostumuksenvaraista, toisin kuin oppimisen ja koulunkäynnin tuki, johon oppilaalla on perusopetuslain mukainen oikeus. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen lomakkeisiin ei arvioida tai kirjata oppilaan saamaa oppilashuollollista tukea. Lomakkeisiin kirjataan oppilashuollollisen tuen osalta, että oppilas on ohjattu hakeutumaan oppilashuollon palvelujen piiriin.

Tehostetun ja erityisen tuen aloittaminen, jatkaminen ja tarvittaessa palaaminen edelliselle tuen vaiheelle käsitellään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tähän käsittelyyn ei tarvita oppilaan ja huoltajan suostumusta, sillä tukeen liittyvä moniammatillinen opiskeluhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio on pedagogista tukea. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Yhteistyössä arvioidaan annetun tuen riittävyyttä ja tuen tarpeita. Yhteistyö oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa voidaan toteuttaa konsultaationa. Kuitenkin, kun ensimmäistä kertaa harkitaan erityisen tuen aloittamista, tulee oppilashuollon ammattihenkilö mahdollisuuksien mukaan kutsua tuen palaveriin. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan pedagogiseen arvioon/ selvitykseen Wilmaan.

Pedagogista selvitystä tehtäessä yhteistyössä arvioidaan, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi oppilashuollollista tukea tai selvitystä kuten lääketieteellisiä tai psykologisia tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Pedagogisen selvityksen laadintaan ei tarvita oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppimäärien yksilöllistämisissä konsultoidaan tarvittaessa koulupsykologia. Ulkopuoliset lausunnon antajat ottavat harvoin kantaa yksittäisten oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämisiin, koska ne voidaan päättää pedagogisen selvityksen perusteella.

Tuen kolmiportaiseen järjestämiseen liittyvä yhteistyö ja käytänteet oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa kuvataan tarkemmin luvussa 21.1 Yhteistyö tuen aikana.

Yhteistyö joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

Joustavaan perusopetukseen osallistuvalla oppilaalla ja sairaalaopetukseen otetulla oppilaalla on oikeus oppilashuollolliseen tukeen. Yhteistyötä kuvataan luvuissa 18.4 Joustava perusopetus ja 18.5 Opetus erityisissä tilanteissa.

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Väkivaltaisen ja uhkaavan käytöksen vuoksi oppilaalta voidaan rehtorin päätöksellä evätä osallistuminen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Tällöin on välittömästi otettava yhteys huoltajaan sekä tarvittaessa koulukuraattoriin, koulupsykologiin tai lastensuojeluun. Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. Vakavan rikkomuksen tai jälki-istunnosta ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkuvan epäasiallisen käytöksen vuoksi oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia, joista on annettava kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Määräaikainen erottaminen edellyttää lautakuntakäsittelyä. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa sekä evättäessä opetus loppupäivän ajaksi on oppilaalle järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon järjestäminen tarkoittaa yhteydenottamista oppilashuollon henkilöstöön ja heidän tai muun yhteistyötahon tarjoamaa tukea oppilaalle. Erottamistapauksessa oppilashuolto järjestetään yhteistyössä lastensuojelun kanssa.

22.4.6 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Yksilökohtaisen oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä oppilaan osallisuus oman asiansa käsittelyssä oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa huoltajan ja oppilaan suostumuksella.

Perheneuvola

Perheneuvola tarjoaa tukea perheille lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen ja kasvatukseen sekä perheen vuorovaikutussuhteisiin liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa on käytettävissä psykologin, sosiaalityöntekijän ja lastenpsykiatrin palvelut. Huoltajat ja oppilas itse voivat ottaa yhteyttä keskusteluajan varaamiseksi. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksissa arviointi ja ensisijainen tuki järjestetään oppilashuollon ja pedagogisten toimien avulla. Koulupsykologit ja koulukuraattorit tekevät yhteistyötä perheneuvolan työntekijöiden kanssa myös työparityönä, ja heidän kauttaan perheneuvolan työntekijän voi pyytää koululle monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen.

Nuppi

Nuppi eli nuorten mielenterveyspalvelut toimii yhdessä nuorten terveyspalveluiden kanssa. Nupin tehtävänä on 15–21-vuotiaiden nuorten ennaltaehkäisevä mielenterveyden ja päihteidenkäytön arviointi ja hoito. Ajan voi varata nuori itse, vanhemmat, kouluterveydenhoitajat ja lääkärit. Alle 18-vuotiaiden kanssa työskentely on aina perhe- ja verkostokeskeistä.

Keskittymistiimi

Rovaniemen kaupungin terveyspalveluiden keskittymistiimi tarjoaa tukea peruskouluikäisille lapsille ja nuorille, joilla on keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksia. Tiimissä työskentelevät toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka molemmat ovat neuropsykiatrisia valmentajia. Tiimin käytössä on myös konsultoivasti psykologin ja lääkärin palvelut. Keskittymistiimi osallistuu tarpeen mukaan keskittymisvaikeuksien kartoittamiseen, diagnosointiin sekä tukitoimien suunnitteluun kotona ja koulussa. Tiimin asiakkuuteen voi ohjautua koulupsykologin, -kuraattorin tai -terveydenhoitajan kautta.

Etsivä nuorisotyö ja koulunuorisotyö

Etsivä nuorisotyö perustuu nuorisolakiin, jonka mukaan opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot myös alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Etsivää nuorisotyötä koordinoi Rovaniemen kaupungissa Nuorisopalvelut. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori (15–29 -vuotias) ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat perusopetuksessa esimerkiksi opinto-ohjaajat ja koulukuraattorit. Toiminta on nuorelle vapaaehtoista.

Koulunuorisotyötä ohjaa Rovaniemen nuorisopalvelujen laatima koulunuorisotyön toimintamalli, jonka tavoitteena on laajentaa koulu- ja nuorisopalveluiden yhteistyö koskemaan alueellisesti koko Rovaniemeä. Näin kaikille nuorille, myös kyläkeskuksissa asuville, voidaan taata yhtäläiset oppimis- ja kasvuympäristöt, niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Paikallinen toimintamalli tiivistää ja selkiyttää jo nykyistä yhteistyötä antaen välineitä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Nuoriso-ohjaajien aktiivinen toiminta kouluilla tuo muidenkin kuin nuorisotiloilla käyvien nuorten tietouteen paremmin oman alueen nuoriso-ohjaajat ja nuorten parissa toimijat. Tämä vahvistaa nuorten ympärillä olevaa kasvattajien verkostoa, jolloin se mahdollistaa erilaisen osaamisen ja tiedon vaihdon kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluilla on jo tarjota palveluita yläkoulun nuorille ja toisen asteen opiskelijoille. Mallin pohjalta kukin koulu ja alueen nuoriso-ohjaaja (kumminuoriso-ohjaaja) tekevät yhteisen koulunuorisotyön tarvekartoituksen ja vuosikellon toimintamallin menetelmätarjottimen pohjalta. Koulunuorisotyöntekijä osallistuu koulun hyvinvointiryhmän toimintaan.

Koulu ja nuorisopalvelut järjestävät yhteisesti Joustavaa perusopetusta yläkouluikäisille oppilaille. Joustavassa perusopetuksessa opettajan työparina toimiva nuorisopalveluiden työntekijä työskentelee koulupäivinä mahdollisuuksien mukaan myös koulunuorisotyössä sekä muina aikoina nuorisotiloilla. Etsivän nuorisotyön tuki tarjotaan tarvittaessa myös JOPE-ryhmän oppilaille. Etsivän nuorisotyön yhteyshenkilönä kouluilla toimii koulukuraattori tai opinto-ohjaaja.

Perhesosiaalityö

Perhesosiaalityön tavoitteena on yhdessä perheen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa perheen omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta. Yhteistyötä tehdään perheen läheisten ja perhettä tukevien muiden tahojen kanssa. Toiminta-ajatuksena on lapsen ja hänen perheen arjen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä vanhemmuuden vahvistaminen. Perhesosiaalityön palveluihin kuuluvat lastenvalvojien palvelut, ennaltaehkäisevä lapsiperheiden sosiaalityö ja ennaltaehkäisevä perhetyö.

Lastenvalvojan palveluita ovat isyyden selvittäminen, lasten huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä ryhmämuotoiset eropalvelut. Lastenvalvojien kautta haetaan maksusitoumus tuettuun tai valvottuun tapaamiseen tilanteessa, jossa vanhempien erotessa lapsen oikeus tavat vanhempaansa muutoin vaarantuu. Ennaltaehkäisevä lapsiperheiden sosiaalityössä arvioidaan lapsiperheen sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarvetta ja tehdään arvioinnin mukainen palvelusuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajan sekä mahdollisen muun perhettä tukevan verkoston kanssa. Palveluihin kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja tukiperhepalvelut.

Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheiden kotipalvelua ja ohjaavaa perhetyötä. Se on osa perhesosiaalityötä. Ennaltaehkäisevän perhetyön tarkoituksena on auttaa, tukea ja ohjata lapsiperheitä arjen sujuvuudessa, vanhemmuudessa, lasten huolenpidossa sekä luoda mahdollisuus vertaistuelle. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vahvistamalla sen omia voimavaroja. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu lapsiperheille, jotka kokevat voimavaransa riittämättömiksi ja tarvitsevat lyhytaikaista tukea arjessa selviytymiseen. Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista maksullista palvelua, joka määräytyy perheen tulojen ja koon mukaan. Ohjaava perhetyö on perheille maksutonta. Sitä toteutetaan

1. Kotiin tehtävänä perhetyönä, joka on lastenkasvatuksen (rajat, yhteiset pelisäännöt) ja vuorovaikutuksen tukemista sekä
2. Ryhmämuotoisena perhetyönä, joka tarjoaa perheille suljetun vertaisryhmän ja ohjausta arjen hallintaan, tukea vanhemmuuteen sekä korostaa lapsen asemaa perheessä.

Oppilashuollon työntekijän tehtävä on tarvittaessa tiedottaa perhesosiaalityön palveluista ja ohjata niiden piiriin. Mikäli lapsi tai nuori hyötyy tukihenkilöstä tai -perheestä, tai perhesosiaalityön palveluista, voi oppilashuollon työntekijä tehdä huoltajien kanssa yhteistyössä pyynnön palvelutarpeen arvioimiseksi perhesosiaalityöntekijälle. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijä tekee yhteistyötä perheen ja perhesosiaalityöntekijöiden kanssa myös palveluiden aikana.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidossa noudatetaan hoidon porrastuksen periaatetta ts. peruspalveluiden tarjoama apu, tutkimus ja hoito ovat ensisijaisia. Erikoissairaanhoidon palveluihin tarvittavan lähetteen tekee lääkäri. Lisäksi lastenneurologiselle poliklinikalle ohjattaessa tulee psykologin perustutkimukset olla tehtynä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla ja osastoilla tutkitaan ja hoidetaan lasten ja nuorten psyykkisiä oireita ja häiriöitä lääketieteellisin, psykologisin, sosiaalisin sekä hoitotyön keinoin. Lapsipotilaan vanhemmat ja koko perhe ovat yleensä mukana tutkimuksessa ja hoidossa. Perheiden lisäksi kaikkien lasten tutkimukseen ja hoitoon kuuluu tarpeellinen yhteistyö lapsen verkostojen kanssa. Erikoissairaanhoidon yksiköt toimivat kiinteässä yhteydessä Rovaniemen kaupungin sairaalakoulun kanssa.

Lastensuojelu ja poliisi

Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö toteutuu ensisijaisesti eri yhteistyö-, ohjaus- ja tukimuotojen kautta. Säännölliset lasta koskevat ja vanhempien kasvatustyötä tukevat keskustelut ovat aktiivisessa käytössä. Intensiivinen oppilaskohtainen koulun ja kodin kasvatuskumppanuus on itsessään ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Hyvin toimiva kasvatuskumppanuus tukee mahdollisten lastensuojelun tukitoimien käyttöönottoa. Tarvittaessa lastensuojelun tarjoamia tukimuotoja voi jäsentää yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa keskustellen. Tällainen palvelumahdollisuuksien kartoittaminen ei vielä johda lastensuojelun asiakkuuteen.

Jos koulun toteuttama ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö, yhteistyö kodin kanssa ja yksilökohtainen oppilashuoltotyö eivät ole tuottaneet riittävää tukea ja koulussa on edelleen huolta oppilaan kasvun, kehityksen ja/tai terveyden vaarantumisesta, on tehtävä pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi yhdessä perheen kanssa. Ensisijainen pyrkimys on neuvotella perheen kanssa asiasta siten, että koulun työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä perheen kanssa. Mikäli tämä vaihtoehto ei perheen kanssa neuvoteltaessa osoittaudu mahdolliseksi, niin työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Ennen ilmoituksen tekoa ilmoituksen tekijän tulee kertoa huoltajalle, että ilmoitus tullaan tekemään. Koulun työntekijän tekemä lastensuojeluilmoitus tehdään aina myös kirjallisena. Jos lastensuojelun tarve havaitaan äkillisesti ja tilanne arvioidaan vakavaksi, otetaan yhteyttä suoraan päivystävään sosiaalityöntekijään. Lastensuojeluilmoitukseen velvoitettujen on tehtävä ilmoitus aina myös poliisille, kun heillä on syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalista tai muuta lapsen henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Tällöin konsultoidaan välittömästi myös poliisia. Näissä tilanteissa koulu suunnittelee oppilaan tukitoimet koulun arkeen yhdessä lastensuojelun henkilöstön kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty koulupoliisi, joka toimii laillisuuskasvatuksen yhteyshenkilönä ja tarvittaessa poliisin toimivaltaan kuuluvien asioiden asiantuntijana esimerkiksi oppilashuoltotyöryhmässä.

Ankkuri-toiminta

Rovaniemellä toimii Ankkuri-mallin mukainen ehkäisymalli, jossa toimitaan alle 18-vuotiaiden rikoskierteen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan katkaisemiseksi. 18–21 -vuotiaiden osalta puututaan myös huumerattijuopumukseen ja muihin huumeisiin liittyviin rikoksiin. Ankkuri-tiimin muodostavat poliisi, sosiaalityöntekijä ja tapauskohtaisen harkinnan mukaan terveydenhoitaja, päihdetyöntekijä tai nuorisotyöntekijä. Tarvittaessa nuoret ja perheet ohjataan heidän tarvitsemansa jatkoavun ja tuen piiriin.