23. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ERITYISKYSYMYKSET

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri- identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Perusopetukseen valmistava opetus

Ulkomailta muuttanut oppilas voi aloittaa koulunkäynnin joko perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai suoraan perusopetuksessa. Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään osallistavana, inklusiivisena valmistavana sekä ryhmämuotoisena valmistavana opetuksena. Oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta varsinaiseksi perusopetuksen oppilaaksi, kun hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan olevan riittävä opetuksen seuraamiseen perusopetusryhmässä. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen on vahvistettu oma paikallinen opetussuunnitelma.

Monikielisyys koulussa

Perusopetuksessa huomioidaan koulun monikielisyys. Monikielisyydellä ja kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä opetussuunnitelmassa saamenkielisten, romanikielisten, viittomakielisten ja Suomessa asuvien äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien lasten ja nuorten opetusta. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tai -nuorella tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia ja nuoria riippumatta Suomeen tulosyystä (pakolainen, turvapaikanhakija, paluumuuttaja, muusta syystä Suomeen tullut).

Oppimisen tuki

Kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan oppimista tuetaan oppimisen eri osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Monikieliselle oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon kirjataan mahdolliset erityistoimenpiteet ja opintojen aikainen arviointi. Oppilaalla on mahdollisuus suorittaa peruskoulu joustavasti.

Rovaniemellä erityisesti kieli- ja kulttuuritaustaisille oppilaille kohdennettua tukea on oman äidinkielen opetus, kota-opetus sekä erilliseen valtionavustuksen piiriin kuuluva tukiopetus kuuden ensimmäisen perusopetusvuoden ajan. Lisäksi suomi toisena kielenä -oppimäärää voi opiskella oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi (poislukien paluumuuttajat, joilla äidinkielenään on suomi). Oppimäärästä päättävät huoltajat ja oppilasta opettavat opettajat. Suomi toisena kielenä -oppimäärään voidaan päätyä, jos suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai useammalla kielitaidon osa-alueella tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opiskelemiseen.

Oman äidinkielen opiskelu on perusopetusta tukevaa opetusta, johon osallistumisesta päättää huoltaja / huoltajat. Oman äidinkielen opiskelu on oppilaille vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa oman kielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen opetuksen ryhmä voidaan perustaa, kun opetukseen osallistuu vähintään neljä oppilasta. Kun on päätetty oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta, on päätös sitova ja lapsen tai nuoren tulee osallistua opetukseen.

Kota-opetus Rovaniemellä on eri oppiaineiden sisältöjä hyödyntävää suomi toisena kielenä -opetusta sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään siirtymistä tukevaa opetusta. Kota-opetus on samanaikaisopetusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan kotiluokassa sekä vaihtelevia pienryhmätyöskentelyn tapoja mahdollistavaa opetusta.

Arviointi: maahanmuuttajaoppilaat ja vieraskieliset oppilaat

Arvioinnissa noudatetaan Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelman mukaisia kaikille yhteisiä periaatteita huomioiden oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista vuosiluokilla 1-8. Sanallinen arviointi vuosiluokilla 4-8 tarkoittaa merkintää:

1. suoritettu (S), jos oppilas on osallistunut vuosiluokkansa opetukseen ja suoriutunut kurssin / oppimäärän vaatimuksista mutta häntä̈ on vaikea arvioida numeerisesti,
2. osallistunut (O), jolloin oppilas on osallistunut opetukseen, mutta ei ole suoriutunut koko kurssin / oppimäärän vaatimuksista tai on suorittanut siitä osan

Mikäli oppilas ei ole suorittanut oppiaineen koko oppimäärää hyväksytysti, hänet voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle. Tällöin oppilaalle tehdään vuosiluokkiin sitoutumattoman opiskelun hallintopäätös, jolloin hän opiskelee oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppimäärän osa-alueen suorittamisesta voidaan tarvittaessa antaa erillinen todistus erityisessä tutkinnossa.

Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan suhteessa tämän oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin riippumatta siitä, minkä opetusryhmän yhteydessä̈ kyseinen opetus on järjestetty.

Päättöarvioinnissa noudatetaan 9. luokan päättöarvioinnin kriteerejä. Jos kaikki päättöarvioinnin kriteerit eivät täyty, oppilaalle annetaan erotodistus. Vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa voidaan hyödyntää mahdollisuutena näyttää osaaminen erityisessä tutkinnossa. Mikäli oppilaalla on lähtömaan perusopetuksen todistus joltakin vuosiluokalta mukanaan, se tulee hyväksilukea opinnoissa.

23.1. Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Silloin kun perusopetus on saamenkielistä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä Yhteisön jäsenyys ja osallisuus lujittuvat, kun oppilaat oppivat käyttämään kieltä yhteisölle ominaisella tavalla.

Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon eri saamen kielet ja niiden murteet sekä kielen sisältämä kulttuurinen tietous. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöönsä sekä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamisen tärkeyttä osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

23.2. Romanit

Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä ja tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa.

Oppilaille pyritään tarjoamaan romanikielen opetusta. Mahdollisuuksien mukaan heille tarjotaan myös romanikielistä opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja romanikielen taito ja hyödynnetään romanikielistä yhteisöä ja mediaa.

23.3. Viittomakieliset

Viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetuksessa hyödynnetään viittomakielistä yhteisöä ja mediaa. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Perusopetuslain mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä. Lain perusteluiden mukaan ainakin viittomakieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuuroille opetus tulee antaa viittomakielellä. Viittomakielinen perusopetus voidaan toteuttaa joko viittomakielisessä ryhmässä tai ryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä oppilaista. Viittomakielisen perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielen taitoa ja lisätä valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä.

Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaat vahvistavat valmiuksiaan vuorovaikutukseen viittomakielellä osana oman elämänsä hallintaa. Vuorovaikutustaitojen kehittyessä he saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Viittomakielisille kuuleville annetaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä viittomakielisen kommunikaation merkityksestä itselle ja viittomakieliselle yhteisölle.

23.4. Muut monikieliset oppilaat

Muiden monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika.

Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas opiskelee suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus).

Oppilaan oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella oppilaille annetaan tarvittaessa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi.

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.