6. PERUSOPETUKSEN YHTENÄISYYS, SIIRTYMÄVAIHEET JA NIIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

6. PERUSOPETUKSEN YHTENÄISYYS, SIIRTYMÄVAIHEET JA NIIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

  • työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
  • johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
  • yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
  • pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
  • vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei- toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Koulutuspalveluissa tehdään monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyö eri toimijoiden välillä edesauttaa oppilaan yhtenäisen oppimispolun rakentumista. Esi- ja perusopetuksen yksiköt tekevät yhteistyötä sekä keskenään että varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa. Kaupungin alakoulut ovat aktiivisesti yhteydessä alueen esiopetusyksiköihin ja yläkouluihin sekä yläkoulut puolestaan alueen alakouluihin, toisen asteen oppilaitoksiin ja perusopetuksen jälkeisiä vaihtoehtoja tarjoavien toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Yhteistyön avulla varmistetaan, että käytännöt ja periaatteet ovat oppilaan näkökulmasta riittävän yhteneväiset. Lisäksi toimijat tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaan oppimispolun varrella on useita siirtymävaiheita. Oppilaalle siirtymävaihe kestää useita kuukausia, jopa vuoden.

Siirtymiin liittyvissä tutkimuksissa on määritetty siirtymälle kolme vaihetta:

  1. Siirtymään valmistautuminen
  2. Varsinainen siirtymä
  3. Siirtymän jälkeinen uuteen paikkaan asettuminen

Vaiheiden kesto ja niiden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Siirtymien ja niiden eri vaiheiden onnistunut hoitaminen tukee oppilaan kasvua, oppimista ja koulunkäynnin sujuvuutta, mikä edistää opetussuunnitelman ja oppilaan yksilöllisten tavoitteiden saavuttamista. Kaikissa oppimispolun siirtymävaiheissa kasvatuskumppanuuden merkitys korostuu, mistä syystä oppilaan, huoltajien, opettajien ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun eri vaiheissa tuetaan esi- ja perusopetuksen opettajien, oppilaanohjaajien ja perusopetuksen jälkeisen opetuksen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien yhteistyöllä.

Onnistuneen tiedonsiirron periaatteita ovat seuraavat:

  • Oppimisen ja koulunkäynnin tuen prosessissa sekä nivelkohdan tiedonsiirrossa huomioidaan oppilaan ja perheen osallisuus.
  • Kodin ja koulun välistä yhteistyötä suunnitellaan siirtymävaiheessa yhdessä huoltajien, lasten ja nuorten kanssa.
  • Huoltajalle tulee antaa tietoa koulun toiminnasta, opetussuunnitelmasta, opetusjärjestelyistä, koulun säännöistä ja tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
  • Tiedonsiirrossa siirretään oppilasta koskevaa salassapidon piiriin kuuluvaa tietoa. Oppilasta koskeva yksilöllinen tieto siirretään vastaanottavalle taholle noudattaen henkilötietojen käsittelystä, salassapidosta ja tietojen luovuttami- sesta annettuja ohjeita. Tavoitteena on, että kaikki oppilasta koskeva tieto siirretään huoltajan läsnä ollessa tai huoltajan luvalla.
  • Opetuksen järjestäjällä on myös oikeus aktiivisesti pyytää ja saada tietoa oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavista asioista sosiaali- ja terveysviranomaisilta.

Oppilaan tukeen liittyvät asiakirjat esi- ja perusopetuksen sisällä:

• viimeisimmät pedagoginen arvio/peda- goginen selvitys ja oppimissuunnitelma/ HOJKS siirretään

• nivelkohdassa seuraavalle kouluportaalle tai uuteen kouluun,

• oppilasta koskevat lausunnot siirretään vastaanottavalle taholle vain huoltajan yksilöidyllä kirjallisella luvalla, tai huoltaja toimittaa ne itse.

1. Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle

Olennaista on oikea-aikainen, varhainen tuki ja siirtymäyhteistyö, joka tukee kaikkien lasten koulunaloitusta. Tavoitteena on kumppanuus perheiden kanssa, lasten ja perheiden valmistaminen koulunaloitukseen sekä tarpeellisen tiedon siirtäminen koulutulokkaista lähikouluun. Esiopetusvuoden aikana esiopetuksen yksikkö ja koulu huolehtivat yhdessä sujuvasta koulunaloituksesta ja tukitoimien jatkumisesta esi- ja alkuopetuksen vuosikellon (taulukko 2) mukaisesti.