RoiOPS - 7. OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

7. OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

7.1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.

Vuosiluokilla 1–2

Oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa.
Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa.

Vuosiluokilla 3–6

Oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa.

Vuosiluokilla 7–9

Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 oppilaa- nohjausta antaa luokanopettaja ja kaikki opettajat muun opetuksen yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksesta vastaa oppilaanohjauksen lehtori, opinto-ohjaaja. Oppilaan koulupolulla ohjausvastuuta kantavat, opinto-ohjaajan ja luokanopettajan kanssa yhteistyössä kaikki opettajat ja koulun muu henkilökunta. Oppilaanohjauksen lehtorilla on päävastuu oppilaanohjauksen järjestämisestä, suunnittelusta ja toteutuksesta sekä koulun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan tehtävistä ohjaussuunnitelman tarkennuksista sekä toteutumisen arvioinnista. Suunnittelu ja toteutumisen arviointi tehdään yhdessä rehtorin ja muun kouluyhteisön jäsenten kanssa.

Ohjaustoiminta muodostaa oppilaan kasvua ja kehitystä tukevan koko perusopetuksen kestävän ja sen jälkeisten opintojen jatkumon. Jokaista oppilasta kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivän aikana oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (PoL 30§). Ohjauksen jatkumo turvataan tarjoamalla oppilaanohjausta ja ohjausta kaikilla vuosiluokilla ja opintopolun siirtymävaiheissa. Ohjauksessa oppilas on aktiivinen ja osallistuva jäsen, joka arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa.

Hyvä ohjaus.docx

Kuviot 4 ja 5

Ohjaus jakaantuu opiskelun ja oppimisen ohjaukseen, kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen ja elämänsuunnittelun - ja uravalinnan ohjaukseen. Ohjaus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä. Ohjauksen tavoitteena on edistää koulutyön sujumista, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, ehkäistään oppimisen vaikeuksia ja vahvistetaan opiskelutaitoja sekä itseohjautuvuutta. Ohjauksen kehitetään oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Ohjauksen avulla vahvistetaan oppilaan luottamusta omiin tasavertaisiin mahdollisuuksiin koulutuksessa ja työelämässä sekä edistetään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, koulu- tuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Peruskouluun kuuluu merkittäviä siirtymä- vaiheita koulupolun varrella, siirtyminen esiopetuksesta peruskouluun, vuosiluokkien 2 ja 3 väli- nen siirtymävaihe, vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe ja siirtyminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin (kuvio 6). Perusopetuksessa ohjauksen merkitys korostuu uuden oppiaineen alkaessa, siirtymävaiheissa, nivelkohdissa, opettajan ja koulun vaihtuessa.

Rovaniemen kaupungilla on tavoitteena laadukas oppilaanohjaus perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla. Opetussuunnitelman perusteet ja koulun toimintakulttuuri tukevat laadukkaan ohjauksen järjestämistä (kuvio 4). Kaupungilla on tehtäväänsä kelpoiset oppilaanohjauksen lehtorit, joille mahdollistetaan ohjausosaamisen kehittäminen riittävällä kouluttautumisella. Koulun suhde yhteiskuntaan on tiivis, koska koulun yhtenä tehtävänä on valmistaa oppilaita tulevaisuuden työelämään ja aktiiviseen yhteiskunnassa toimimiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Riittävällä, suunnitelmallisella ja oikeaan aikaan annettavalla ohjauksen avulla tuetaan oppilaan polkua kohti perusopetuksen jälkeisiä opintoja ja elinikäistä oppimista. Ohjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäopetus, tuen eri vaiheet, kieli- ja kulttuuriryhmät, joustavan perusopetuksen ryhmä sekä erityisryhmät. Koulun lukuvuosittaisen toimintasuunnitelman yhteydessä voidaan tarkentaa koulukohtaista oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmaa. Tarkennuksissa käytetään pohjana kaupungin oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmaa. Koulukohtaisia oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmaa tarkennuksia arvioidaan ja päivitetään vuosittain.

Oppilaan kanssa tehtävässä ohjaustyössä on ohjauksen perusperiaatteena ohjattavan kunnioittaminen, ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajalla keskeinen työväline on hänen oma persoo- nansa ja ohjauksellinen asiantuntijuutensa.

Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet ovat seuraavat:

Itsemääräämisoikeus

Opinto-ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Opinto-ohjaaja tuo vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja kunnioittaa ohjattavan omia valintoja.

Totuudellisuus

Opinto-ohjaaja toimii rehellisesti ja hienotunteisesti. Opinto-ohjauksessa annettavan tiedon on oltava ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin.

Luottamuksellisuus

Opinto-ohjaus on luottamuksellista. Luottamuksellisuus on säilytettävä myös muuttu- vissa ohjausympäristöissä. Tietoja voidaan luovuttaa, mikäli se on ohjattavan edun kan- nalta välttämätöntä. Tällöin pyritään ensin keskustelemaan ohjattavan kanssa. Tietojen luovutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja.

Riippumattomuus

Opinto-ohjaajan on tiedostettava omat arvonsa sekä yhteiskunnan ja muista kulttuureista tulevien arvoja, jotta hän voi antaa eettisesti kestävää ohjausta. Opinto-ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten vaikutukset työhönsä.

Ammattitaidon kehittäminen

Opinto-ohjaaja arvioi ja kehittää omaa työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa päivittämisestä osallistumalla täydennyskoulutukseen ja hankkimalla ajantasaista tietoa.

Yhteistyö

Opinto-ohjaajan työ edellyttää yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja arvostaa muiden ammattitaitoa ja osaamista.

Oma hyvinvointi

Opinto-ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Opinto-ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liittyvien ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen sekä omien arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta kaikilla koulussa ohjaustyötä tekevillä. Kaikkien koulussa ohjaustyötä tekevien henkilöiden tulee soveltaa opinto-ohjaajan työn eettisiä arvoja.

Kaikkien koulussa ohjaustyötä tekevien henkilöiden tulee soveltaa opinto-ohjaajien työn eettisisä arvoja.

(Lähde: http://www.sopo.fi/ yhdistys/eettiset%20periaatteet)

7.2 Oppilaanohjauksen järjestämisen toimintatavat

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten.

Rovaniemen kaupungin perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 1-6 oppilaanohjausta annetaan muiden oppituntien ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 tuntijaossa oppilaanohjauksen luokkatunnit on jaettu seuraavasti: 7. vuosiluokalla on 0,5 vuo- siviikkotuntia, 8. vuosiluokalla 0,5 vuosiviikkotuntia ja 9. vuosiluokalla 1,0 vuosiviikko- tuntia. Vuosiluokilla 7-9 kaikilla oppilailla on oikeus oppilaanohjauksen lehtorin antamaan ohjaukseen. Oppilaanohjauksen toimintatapoina ja työmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus, ryhmäkohtainen ohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen työtapoja käytetään monipuolisesti oppilaiden yksilölliset sekä ryhmäkohtaiset tarpeet ja valmiudet huomioiden. Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa ryhmiä muodostetaan joustavasti ohjauksen sisältö ja vertaistuen mahdollisuudet huomioiden. Pienryhmätyöskentelyssä oppilas harjaantuu käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan oppilaan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Tarvittaessa ohjausta eriytetään ottamalla huomioon oppilaiden henkilökohtaiset tavoitteet, kokemukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Ohjaus tuen aikana

Vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyössä pedagogisen arvion tai selvityksen sekä oppimissuunnitelman tai HOJKSin, jotka sisältävät myös oppi- laan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Nämä tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, oppilasta opettavien opettajien ja tarvittaessa oppilashuollon henkilöstön sekä muun verkoston kanssa. Vastaavasti vuosiluokilla 7-9 asiasta huolehtivat luokanvalvoja/aineenopettaja ja erityisopettaja. Opinto-ohjaajan tuoma ohjauksen asiantuntijuus huomioidaan etenkin peruskoulun päättövaiheessa jo vuosiluokalta 8 ja opinto-ohjaaja kutsutaan mukaan tarvittaviin oppimisen – ja koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon monialaisiin asiantuntijapalavereihin, näin varmistetaan oppilaan saama ohjaus hänen siirtyessä peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Joustavan perusopetuksen oppilaiden oppimissuunnitelman laatimisesta huolehtivat yhteistyössä JOPE- opettaja, aineenopettaja ja erityisopettaja. Opinto-ohjaajan konsultaatiota on mahdollisuus käyttää alaluokkien siirtymävaiheessa olevien oppilaiden kohdalla.

Tuen eri vaiheissa oppilaita koskevat samat oppilaanohjauksen ja ohjauksen järjestämisen periaatteet kuin muussakin perusopetuksessa. Tukea tarvitsevan oppilaanohjauksessa korostuu oppilaan itseluottamuksen, itsearviointitaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen kaikessa koulutyössä. Oppilaanohjaus niveltyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin, monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Tukea tarvitsevilla on oikeus vuosiluokilla 7-9 opinto-ohjaajan antamaan kohdennettuun ohjaukseen ja ohjauksen merkitys lisääntyy perusopetuksen jälkeisten opintojen suunnittelussa. Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja sen kohdentuminen ohjaustarpeita vastaavasti. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutapoihin ja -taitoihin tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin, vahvuuksia löytäviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilöllisen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, omien vahvuuksien, opiskelumotivaation ja työelämän tuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheessa ohjauksessa on tärkeä yhdessä oppilaan kanssa selvittää oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia, perusopetuksen jälkeisiä vaihtoehtoja ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa ja hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta avustavan muun henkilöstön mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaukseen.

Monikulttuurinen ohjaus

Monikulttuurisella ohjauksella tarkoitetaan psykososiaalista ja muuta tukea, jolla autetaan oppilasta sopeutumaan uuteen ympäristöön. Peruskoulussa se tarkoittaa toimia, joilla tuetaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden sopeutumista kouluyhteisön jäseneksi sekä opiskelussa tarvittavien valmiuksien kehittymistä. Ohjauksen avulla voidaan tietoisesti lisätä monikulttuurista ajattelua ja oppilaan huomioimista koulun käytännöissä. Ohjauksen järjestäminen koskee koulun sisäisiä ja ulkopuolisia toimijoita. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden oppilaitosten ja monikulttuuristen toimijoiden kesken. Oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen tulee varata riittävästi aikaa ja ohjaus aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Suositeltavaa on, että vieraskielisen ja monikulttuurisen oppilaanohjaukseen varataan aikaa kaksinkertainen tuntimäärä. Ohjaustyössä korostuu yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa ja ohjauksen laadukkaassa toteuttamisessa on mahdollisuus tulkkipalvelujen käyttöön. Jokaisen opettajan tehtävänä on tarjota tukea oppilaan päivittäiseen koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä yhteistyössä valmistavan opetuksen luokanvalvojan kanssa. Jatko-opiskelupaikan ja urasuunnittelun ohjaamiseen liittyvissä asioissa oppilaalla on oikeus opinto-ohjaajan antamaan ohjaukseen. Toimiva monialainen ohjaustyö ja verkostojen hyödyntäminen monikulttuurisessa ohjauksessa on tärkeää erityisesti oppilaan siirtymä- ja nivelvaiheissa. Ohjauksen merkitys ja realistisen kuvan antaminen opiskelumahdollisuuksista on erityisen tärkeää perusopetuksen valmistavan opetuksen aikana.

7.3. Oppilaanohjaus ja työskentely monialaisissa verkostoissa

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjauksen jatkumon toteuttaminen taataan ohjaustyöhön osallistuvien yhteistyöllä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti siirtymä- sekä nivelvaiheissa. Siirtymien hoitaminen edellyttää oppilaan ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioimista. Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa olevien oppilaiden osalta.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopo- lun siirtymävaiheissa tuetaan perusopetuksen opettajien, opinto-ohjaajien ja perusopetuksen jälkeisten opintojen ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien, opettajien sekä muun moniammatillisen oppilashuollon ja muun alueellisen verkoston yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten, kouluasteiden ja hallinnolliset rajat. Ohjausta tehostetaan erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden, joustavan perusopetuksen, valmistavalta luokalta siirtyvien ja koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien oppilaiden opintojen jatkumisen turvaamiseksi.

Oppilaan ohjaukseen liittyvää monialaista yhteistyötä käsitellään myös luvussa 16.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa ja siirtymävaiheet luvussa 6. Perusopetuksen yhtenäisyys, siirtymävaiheet ja niihin liittyvä yhteistyö.

koulupolku.docx

7.3.1. Ohjaus esiopetuksesta alkuopetukseen - Lapsilähtöisyys

Paikallisessa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Siirtymät kuvataan tarkemmin luvussa 6. Perusopetuksen yhtenäisyys, siirtymävaiheet ja niihin liittyvä yhteistyö sekä luvussa 16.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistö muiden toimijoiden kanssa.

Tehostetun ja erityisen tuen siirtopalaverit pidetään hyvissä ajoin keväällä. Päiväkodit voivat tarvittaessa kutsua luokanopettajan palaveriin, jossa siirretään opetuksen kannalta oleellinen tieto. Lisäksi käytössä ovat tiedonsiirtolomakkeet esiopetuksesta alkuopetukseen, jotka on täytetty yhteistyössä vanhempien ja päiväkodin kanssa. Koulukohtaisissa ohjaussuunnitelmissa kuvataan koulukohtaiset toimintatavat.

7.3.2 Ohjaus vuosiluokilla 1-2 - Koululaiseksi kasvaminen

Vuosiluokilla 1-2 ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Siirtymävaiheessa kevätlukukauden aikana on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja vahvistaa oppilaan itseluottamusta koululaiseksi kasvamisessa. Koulutyön onnistumista tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilasta tuetaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Koululaiseksi kasvamisessa korostuvat itsenäinen ja ryhmässä työskentelyn, taitojen kehittämisen ja vastuullisen oppimisen ohjaaminen. Koulu tiedottaa oppilaita ja huoltajia kieliohjelmasta ja opintojen järjestämisestä, alkavista uusista oppiaineista, mahdollisista valinnaisista ja vapaaehtoisista opinnoista. Siirtymävaiheessa tarkistetaan oppilaan tuen tarve ja mahdolliset oppimissuunnitelmat.

7.3.3 Ohjaus vuosiluokilla 3-6 - Oppijana kehittyminen

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.

Siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle Rovaniemen kaupungin yhtenäisissä peruskouluissa oppilas jatkaa opiskelua lähikouluperiaatteella. Siirtymävaiheessa oppilaat aloittavat uudessa luokkayhteisössä. Oppilaan koulupäivän pituus kasvaa, koska perusopetuksen tuntijaon mukaan oppilaan vuosiviikkotuntimäärä on 30. Oppilaan oppiaineiden määrä lisääntyy ja oppilasta opettavien aineenopettajien määrä lisääntyy. Oppilaanohjaus toteutetaan oppilaan 6. ja 7. luokkien opettajien ja koulun muun henkilöstön yhteistyönä koulukohtaisen ohjaussuunnitelman mukaisesti.

Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmaan sisältyvät seuraavat toimenpiteet lukuvuoden aikana:

6. luokan syyslukukausi

Siirtymävaiheen aikataulusta sopiminen yhteistyössä koulualueen koulujen kanssa.
Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelman esittely koulun henkilöstölle ja siitä tiedottaminen oppilaille ja huoltajille eri aikataulujen pohjalta lukuvuoden kuluessa.

6. luokan kevätlukukausi

Huolehditaan oppilastietolomakkeen ja tukeen liittyvien tiedonsiirtolomakkeiden täyttäminen ja toimittaminen luokanvalvojalle ja tulevan koulun rehtorille sekä tarvittavalle oppilashuoltohenkilöstölle.
Tervetuloa yläkouluun -esitteestä tiedottaminen oppilaille ja huoltajille.
6. luokkalaisten tarvittavat tapaamiset oppilaiden ja huoltajien kanssa aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Oppilaan henkilökohtainen ohjaus ja tuki siirtymävaiheessa vanhempainvartit ja arviointikeskustelut.
6. luokalla uuteen kouluympäristöön perehdyttäminen opinto-ohjaajien ja tukioppilaiden vierailuilla. Opetuksen kannalta välttämättömien tietojen siirto luokkasuunnittelun varmistamiseksi. Tulevassa koulussa opinto-ohjaaja valmistelee tulevien 7. luokkien luokkajaot yhteistyössä rehtorin ja tarvittavan muun koulun henkilöstön kanssa.
6. luokkalaisten tutustumiskäynnit tulevaan kouluun.
Oppilaskohtaiset huoltajapalaverit ja tukitoimien suunnittelu oppilaan, huoltajan, tulevan koulun mahdollisen luokanvalvojan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa.
Järjestetään vanhempainilta ja tiedotetaan koteihin käytännöt 7. luokalle siirtymisestä, ainevalinnoista, erikoisluokille hakeutumisesta ja 7. luokan lukuvuoden aloituksesta.

7. luokan syyslukukausi

Uuteen luokkaan ja kouluun tutustumisen sekä ryhmäytymisen ja oppilaita osallistavan toiminnan toimintatavat. Sujuvasti seiskalle -toimintapäivien, oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan yhteistyön järjestelyt monialaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Uudet luokanvalvojat perehtyvät oppilaittensa oppilastietolomakkeisiin ja mahdollisiin oppimissuunnitelmiin 7. luokan syksyllä. Tiedonsiirtopalaverit, vanhempainvartit ja arviointikeskustelut oppilaiden, huoltajien ja luokanvalvojan kanssa.
Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimissuunnitelmien päivittäminen (erityisopettaja, luokanvalvoja, luokanopettaja, oppimisen tuen konsultti)

7.3.4 Ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin - Elinikäinen oppija

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa.

Perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla kahdeksan ja yhdeksän ohjauksessa korostuu koulutus- ja uravalinnan suunnittelun tukeminen. Opinto- ohjaaja järjestää henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja oppilaiden kanssa. Ohjausprosessissa luodaan oppilaalle edellytyksiä yhteishaun tekemiseen ja hakeutumiseen muihin perusopetuksen jälkeisiin vaihtoehtoihin. Koulukohtaisen oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmaan sisältyvät seuraavat toimenpiteet yhdeksännen luokan ja peruskoulunsa päättäneiden nuortenosalta lukuvuoden aikana:

Peruskoulun päättäneiden nuorten ohjaus elo-syyskuussa:

Peruskoulunsa päättäneiden ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten ohjaus elokuussa ja siirtymä- ja nivelvaiheen ohjauksen varmistaminen. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtäminen tarvittaessa oppilaiden ja huoltajien luvalla yhteistyössä opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kanssa.

8. luokan kevätlukukausi

Työelämään tutustuminen; 8. luokkien TET-ohjaus, opintokäynnit työpaikoilla ja eri ammattialojen edustajien vierailut koulussa
Tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla jatko-opintoihin liittyvän ohjauksen aloittaminen.

9. luokan syyslukukausi

Siirtymävaiheen aikataulusta sopiminen yhteistyössä oman koulun ja kaupungin eri koulujen oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa.
Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelman esittely koulun henkilöstölle, ja siitä tiedottaminen oppilaille ja huoltajille eri aikataulujen pohjalta lukuvuoden kuluessa.
Työelämään tutustuminen; 9. luokkien TET-ohjaus, opintokäynnit työpaikoilla ja eri ammattialojen edustajien vierailut koulussa.
Opinto- ohjaajan henkilökohtainen ohjaus kaikkien päättöluokan oppilaiden kanssa.
Mahdollinen siirtymäsuunnitelma on oppilaan, huoltajan ja opinto-ohjaajan välisen keskustelun avaus oppilaan jatko-opintojen ja koulunkäynnin tarkasteluun. Suunnitelma on apuna päättöluokkalaisen ja opinto-ohjaajan käymissä ohjauskeskusteluissa 9. luokan aikana ennen yhteishakua.
Ammatinvalinnassa huomioitavien erityistarpeiden ja/tai terveysrajoitusten kartoitus ja koulutuskokeilut.
- Peruskoulun jälkeisiin vaihtoehtoihin tutustuminen tasapuolisesti eri kouluissa. Tutustumiset toisen asteen oppilaitoksiin ja heidän edustajiensa vierailut oppitunneilla ja koulussa. Rovaniemen alueella järjestettäviin tilaisuuksiin osallistuminen mm; koulutusmessut, avoimet ovet, yksilölliset tutustumiset.
- Yksilöllisten tutustumisjaksojen järjestäminen, jotta oppilas saa riittävästi tietoa ja omakohtaista kokemusta valintapäätöksensä tueksi.
- Yhteishakujärjestelmään tutustuminen (lähialueen koulutustarjonta, hakumenettely, aikataulut, valintaperusteet, demohakuun tutustuminen) ja tietoa muista peruskoulun jälkeisistä vaihtoehdoista. Huoltajien tiedottaminen yhteishakuun liittyvissä asioissa (vanhempainilta).

9. lk kevätlukukausi

Oppilaan urasuunnitelman tekeminen ja mahdollinen varasuunnitelma. Ohjauskeskustelut tarvittaessa oppilaiden ja huoltajien kanssa yhdessä.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun harjoittelu ja mahdollinen harjoitushaku.
Oppilastietojen siirtäminen hakujärjestelmiin ja tietojen tarkistaminen.
Haku erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen.
Haku perusopetuksen jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin.
Arvioinnin aikataulut: väliarviointi ja päättöarviointi.
Jatko-opiskeluun valmistautuminen ja mahdolliset soveltuvuus- , pääsy ja kielikokeet sekä lukion ainevalinnat.
Tiedotus ja toimintaohjeet kevään ja kesäajan aikatauluista peruskoulunsa päättäville.
Yhteishaun julkistamisen aikaan kesäkuussa opinto-ohjaajan ilman opiskelupaikka jääneiden oppilaiden tukeminen ja jälkiohjaus sekä varasijoille jääneiden oppilaiden tukeminen. Tarvittaessa ohjaus lisähakuihin.

7.4 Oppilaanohjauksen työn - ja vastuunjako

Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko- opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi.

Päävastuu oppilaanohjauksesta on 1-6 –vuosiluokilla luokanopettajalla ja yläkoulussa opinto-ohjaajalla. Ohjaus kuuluu kuitenkin kaikkien koulussa toimivien tehtäviin. Ohjaustyöhön osallistuvat toimivat yhteistyössä ja verkostoja hyödyntäen oppilaan opintopolun aikana ja siirtymä- sekä nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Jokaisen opettajan tehtävänä on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilasta aiemmin opettanut opettaja huolehtii koulunkäynnin ja opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon siirtämisestä oppilaan uudelle opettajalle. Oppilaanohjauksen lehtori ja erityisopettaja huolehtivat yhdessä niveltiedon välittämisestä siirryttäessä toiselle asteelle ja muihin perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Seuraavana kuvataan koulun ohjauksen työnjakoa ja vastuualueita. Jokainen koulu kuvaa oman koulun ohjauksen ja työnjaon koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Täten kuvaukset ovat tietoina oppilaalle sekä huoltajille, ja henkilöstö hahmottaa ohjauksellisen tehtävänsä.

Oppilas

on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva jäsen, joka arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa. Hän kantaa oman vastuunsa kouluyhteisön jäsenenä. Oppilas osallistuu perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti. Hän osallistuu säännöllisesti koulutyöhön. Oppilaan vastuu ilmenee reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihinsa ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena.

Huoltaja

ohjaa ja tukee lastaan/nuortaan onnistumaan koulutyössään. Huoltajan velvollisuus on huolehtia lapsen säännöllisestä koulunkäynnistä ja huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Hän osallistuu lastaan/nuortaan koskeviin yhteisiin tapaamisiin (vanhempainvartit, arviointikeskustelut, oppilashuollolliset palaverit) ja mahdollisuuksien mukaan lapsensa/nuorensa koulutyöhön liittyviin tilaisuuksiin (vanhempainillat, vanhempaintoimikunta).

Rehtori

vastaa koulun toiminnasta kokonaisuudessaan sekä luo opetukselle ja oppilaanohjaukselle toimintaedellytykset. Rehtorin vastuulla on taata ohjaukselle riittävät resurssit. Rehtori huolehtii, että oppilailla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu ja ohjaukseen osallistuvilla on siihen mahdollisuus. Rehtori osallistuu ohjauksen suunnitteluun ja huolehtii oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelman tiedottamisesta oman koulun väelle yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Rehtori vahvistaa yhteistyössä oppilaanohjaajan ja erityisopettajan kanssa suunnittelemansa luokkajaot ja päättää mahdollisista luokkasiirroista. Koulukohtaisissa ohjaussuunnitelman tarkennuksissa voidaan täsmentää rehtorin ja apulaisrehtorin työnjako ohjauksen suhteen.

Oppilaanohjauksen lehtori (opinto-ohjaaja)

on oppilaanohjauksen ja ohjauksen asiantuntija koulussa. Hänellä on päävastuu oppilaanohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä ja oppilaanohjauksen opetuksesta ja toteuttamisesta vuosiluokilla 7 - 9. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu oppilaan kasvun tukeminen, oppimisen ohjaaminen ja urasuunnittelu. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, luokanvalvojien, aineenopettajien, oppilashuollon henkilöstön ja koulun muiden toimijoiden kanssa. Itsetuntemus, ammattien ja työelämän tuntemus sekä ajankohtainen tieto perusopetuksen jälkeisistä vaihtoehdoista ja jatko- opinnoista ovat oppilaan tulevaisuuden ja urasuunnittelun perusta, joiden ohjaus on koulussa opinto-ohjaajan vastuualuetta. Opinto-ohjaaja vastaa päättöluokkalaisten henkilökohtaisista ohjauskeskusteluista jatko-opintoihin ja uravalintoihin liittyvissä asioissa.

Opinto-ohjaajan työtapoja ovat oppilaanohjauksen tunnit, pienryhmäohjaus, ryhmäkohtainen ohjaus, ohjauskeskustelut ja tiedottaminen muuttuvista koulutus- ja työelämän mahdollisuuksista sekä moniammatillinen yhteistyö koulun sisällä ja koulun ulkopuolella mm. eri koulujen, oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa.

Opinto-ohjaaja huolehtii valinnaisaineiden valintoihin liittyvistä asioista ja 7. luokkien valmistelusta yhdessä rehtorin ja erityisopettajan kanssa. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaiden työelämään tutustumisen. Ohjausprosessin aikana, mahdollisesti jo vuosiluokalla 8, opinto- ohjaaja järjestää oppilaille mahdollisuuksia hankkia kokemuksellista tietoa työelämästä, eri koulutusvaihtoehdoista ja oppilaitoksista (vierailut, koulutuskokeilut). Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee oppilaita yhdessä muiden ohjaukseen osallistuvien kanssa siirtymävaiheissa ja koulutuksen nivelkohdissa. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa oppilaan opiskeluun, peruskoulun jälkeisiin opiskeluvaihtoehtoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa. Hän tiedottaa valinnan mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle (vanhempainillat, Wilma-tiedotteet). Päättöluokalla olevien joustavan perusopetuksen, tehostetun tuen, erityisen tuen, valmistavan luokan ja erityistilanteissa olevien oppilaiden opinto-ohjaajan antamassa ohjauksessa korostuu oppilaan valmistautuminen jatko-opintoihin ja tarvittaessa tuettu siirtyminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Opinto-ohjaaja tekee ennaltaehkäisevää yksilökohtaista ja yhteisöllistä oppilashuoltotyötä.

Opinto-ohjaaja on päävastuussa yhteishaun ja perusopetuksen jälkeisten vaihtoehtojen järjestelyistä sekä oppilaidensa sijoittumisen seuraamisesta. Opinto-ohjaaja huolehtii jälkiohjauksesta yhteishaun tulosten tultua yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä on tarvittaessa yhteydessä kaupungin etsivään nuorisotyöhön. Oppilaanohjauksen lehtori ja erityisopettaja huolehtivat yhdessä tiedon välittämisestä siirryttäessä toiselle asteelle ja muihin perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Opinto-ohjaaja tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin muiden opinto-ohjaajien, toisen asteen oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa.

Luokanopettaja

vastaa luokkansa oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän seuraa, ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä oppilasta opettavien opettajien sekä muun henkilöstön kanssa. Luokanopettaja luo luokkaansa myönteistä yhteishenkeä ja tekee koulun toimintatapoja tutuksi oppilailleen. Vuosiluokkien 1-6 aikana luokanopettaja ohjaa oppilaita opiskelutaidoissa ja oppiainevalinnoissa sekä selvittää oppilaidensa tuen tarpeet. Luokanopettaja suunnittelee ja toteuttaa tukitoimet yhteistyössä oppilaan, muiden oppilasta opettavien opettajien, tarvittaessa koulun muun henkilökunnan ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Luokanopettajan tekee yhteistyötä esi- ja perusopetuksen opettajien sekä oppilasta ohjaavien henkilöiden kanssa siirtymävaiheissa sekä tarvittaessa aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kanssa. Luokanopettaja käy säännöllisesti arviointikeskusteluja ja vanhempainvartit oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Luokanopettajan antama ohjaus eri oppiaineissa on tarkennettu opetussuunnitelman vuosiluokkakokonaisuuksien osissa.

Luokanvalvoja

huolehtii luokkansa ryhmäytymisestä ja luo myönteistä yhteishenkeä luokkaan. Luokanvalvoja tehtäviin kuuluu yhteistyö oppilaiden, huoltajien, muiden opettajien ja tarvittaessa oppilashuollon henkilöstön kanssa luokkansa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

Luokanvalvoja seuraa vuosiluokilla 7-9 luokkansa oppilaiden opiskelun etenemistä ja koulunkäynnin säännöllisyyttä sekä selvittää poissaolojen syyt yhteistyössä huoltajien kanssa. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaaseen, huoltajaan, aineenopettajaan ja/tai opinto- ohjaajaan. Luokanvalvoja käynnistää tarvittaessa pedagogisen arvion ja pedagogisen tuen selvityksen tekemisen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä aineenopettajanhenkilöstön kanssa. Luokanvalvoja käy arviointikeskustelut ja vanhempainvartit oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Opettaja/Aineenopettaja

on oppiaineensa opetuksen ja pedagogisen ohjauksen asiantuntija. Hän luo myönteistä ja turvallista opiskeluilmapiiriä sekä huolehtii oppiaineensa opiskeluryhmän ryhmäyttämisestä oppitunneilla. Opettaja vastaa oppiaineensa opettamisesta ja oppimisen sekä opiskelutekniikan ohjaamisesta. Lisäksi hän tiedottaa oppilaita oman oppiaineensa sisältöjen yhteyksistä työelämään. Opettaja seuraa ja arvioi oppilaan oppimista, opiskeluun ja oppitunneille osallistumista, jaksamista ja on yhteydessä tarvittaessa huoltajiin ja luokanvalvojaan. Opettaja kartoittaa opettamansa oppiaineen liittyvät tuen tarpeet oppilaalla. Hän osallistuu tukitoimien suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä oppilaan, huoltajan, erityisopettajan ja tarvittaessa muiden oppilasta opettavien opettajien ja muun henkilökunnan kanssa. Opettajan antama ohjaus eri oppiaineissa on tarkennettu opetussuunnitelman vuosiluokkien osissa. Vuosiluokilla 7-9 kaikkien eri oppiaineiden ohjaus löytyy kyseisten oppiaineiden ainekohtaisista kuvauksista alaotsikolla; Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppilaanohjauksessa vuosiluokilla 7-9.

Erityisopettaja

on erityisopetuksen asiantuntija koulussa. Hän osallistuu oppimiseen liittyvien haasteiden ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen, tukitoimien suunnitteluun ja tuen toteutukseen yhteistyössä oppilaan, huoltajan, muiden oppilasta opettavien opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Erityisopettaja osallistuu ryhmäjakojen valmisteluun yhdessä opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Erityisopettaja vastaa hänelle kuuluvien pedagogisten asiakirjojen laatimisesta yhdessä oppilasta opettavien opettajien kanssa tuen eri vaiheissa. Erityisopettaja vastaa omalta osaltaan pedagogisten asiakirjojen siirtämisestä oppilaan siirtyessä toiselle opettajalle koulun sisällä, oppilaan vaihtaessa koulua perusopetuksessa ja oppilaan siirtyessä perusopetuksesta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Hän tekee yhteistyötä perusopetuksen päättövaiheessa tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden jatko-opintojen suunnittelussa oppilaan, huoltajien ja opinto-ohjaajan kanssa. Erityisopettaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön.

Joustavan perusopetuksen opettaja, JOPE-opettaja

ohjaa oppilaitaan joustavasti toteutetussa perusopetuksessa yhteistyössä muiden aineiden opettajien kanssa. JOPE-opettaja vastaa oppilaidensa opetuksesta ja ohjauksesta opettamissaan oppiaineissa ja käyttää opetuksessa sekä ohjauksessa oppilasta tukevia monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja Hän huolehtii koulun ulkopuolella tapahtuvassa opiskelussa oppilaille riittävän ohjauksen ja opetuksen. Hän vahvistaa opiskelijan oppimismotivaatiota ja positiivista minäkuvaa sekä elämänhallintataitoja. JOPE-opettaja laatii oppilailleen yhteistyössä oppilaan, huoltajan, erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa yleisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelman tai erityisen tuen oppilaalle HOJKSin. JOPE-opettaja tekee säännöllistä yhteistyötä muiden oppilasta opettavien opettajien, opinto-ohjaajan, huoltajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. JOPE-opettajan ohjaustehtäviin liittyviä kuvauksia on aineenopettajan ja luokanopettajan vastuualueissa. JOPE-opettaja tekee yhteistyötä joustavaan perusopetukseen liittyvissä asioissa mm. työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa, työpaikkaopiskelun toteuttamisessa ja sen arvioinnissa JOPE-ohjaajan kanssa sekä kaupungin muiden JOPE-toimijoiden kanssa.

Joustavan perusopetuksen ohjaaja, JOPE -ohjaaja

toimii JOPE-opettajan kanssa yhteistyössä. JOPE-ohjaaja ohjaa joustavan perusopetuksen oppilaita työopiskelupaikkojen hankkimisessa, työpaikoilla tapahtuvassa ohjauksessa ja muissa oppimisympäristöissä. Hän toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa päättövaiheessa olevien opiskelijoiden työopiskelupaikkojen hankkimisessa. JOPE-ohjaaja tekee yhteistyötä kaikessa joustavaan perusopetukseen liittyvässä toiminnassa JOPE-opettajan kanssa ja kaupungin muiden JOPE-toimijoiden kanssa.

Koulunkäynninohjaaja

tukee oppilaiden työskentelyä yhteistyössä opettajien kanssa. Hänen tavoitteenaan on tukea ja ohjata oppilasta mahdollisimman itsenäiseen työhön oppilaan ikätason ja omien edellytysten mukaisesti.

Koulusihteeri

huolehtii ohjauksen tukena olevista oppilashallintojärjestelmistä, kuten oppilasrekisteri ja oppilastietojen siirrosta yhteishakurekisteriin. Koulusihteeri ohjaa esim. Wilman tunnuksiin liittyvissä asioissa, koulumatkaan liittyvissä asioissa ja koulun oppilasta koskevissa vakuutusasioissa.

Koulun muu henkilökunta, oppilashuollon henkilöstö ja koulutuspalveluiden henkilöstö

tukee ja ohjaa oppilaan koulutyön sujumista ja koulun kasvatustavoitteita oman toimenkuvansa mukaisesti.

Tukioppilas

luo iloista ja kannustavaa ilmapiiriä oppilaiden keskellä. Hän tukee yhdessä tukioppilaanohjauksesta vastaavan opettajan kanssa etenkin 7.-luokkalaisten sopeutumista uuteen luokkaan ja kouluyhteisöön.

7.5 Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa

Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.

Vuosiluokilla 1-2

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta.

Vuosiluokilla 3-6

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9

Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Perusopetuksen alussa oppilaanohjauksessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus, Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus ja tiedon ja tuen tarpeet. Huoltajalle annetaan tietoa oppilaanohjauksen työtavoista, oppilaan valinnan mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle. Yhteistyö huoltajien kanssa aloitetaan esiopetuksessa ja se jatkuu perusopetuksen loppuun asti. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun siirtymävaiheissa ja nivelkohdissa. Yhteistyö turvataan järjestämällä yleistä tiedotusta ja henkilökohtaisia tapaamisia huoltajien kanssa (esim. vanhempainillat). Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Huoltajalle järjestetään tarvittaessa tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä yhteisissä tapaamisissa oppilaan ja koulun väen kanssa esim., luokanopettajan, luokanvalvojan, JOPE-opettajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan kanssa. Koulun Wilma-järjestelmää käytetään monipuolisesti sekä seurantaan (esim. opintomenestys, poissaolot) että yhteydenpitoon.

Säännölliset ohjaus- ja arviointikeskustelut sekä vanhempainvartit oppilaan, huoltajan ja opettajan kesken ovat keskeinen ohjauksen yhteistyömuoto. Yhteistyön tavoitteena on myös vahvistaa oppilaan omaa vastuullisuutta ja itsenäisyyttä edettäessä kohti päättöluokkaa. Huoltajille taataan mahdollisuus tavata opinto-ohjaaja erityisesti jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oppilaalle soveltuviin perusopetuksen jälkeisiä opintoja järjestäviin oppilaitoksiin.

Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla jatko-opintoihin liittyvä ohjaus aloitetaan riittävän varhain. Jatko-opintoja suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa sekä tarvittaessa vastaanottavan oppilaitoksen ja peruskoulun edustajien kesken. Suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taipumukset, tuen tarve ja koulutuksen mahdollistamat työllistymisnäkymät. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan riittävästi tietoa tuen jatkumisen mahdollisuuksista perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa sekä muista tukimuodoista. Koko koulun ohjaustyön tuella oppilaat oppivat löytämään tuki- ja ohjauspalveluita tarjoavat tahot koulussa ja yhteiskunnassa sekä kehittävät taitoaan hakea tarvitsemiaan palveluita.

Ohjaustyön tukena kouluissa toimivat vanhempaintoimikunnat. Oppilaan ohjaukseen liittyvää kodin ja koulun yhteistyötä käsitellään luvussa 16.2. Kodin ja koulun yhteistyö.