22.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia.

Oppilashuoltoryhmät

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta.

Rovaniemen kaupungin opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä esi- ja perusopetuksen ja Lapin yliopiston harjoittelukoulun kanssa. Laatimisessa ovat olleet mukana myös kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavat viranomaiset sekä lukioiden opetussuunnitelmatyöryhmä. Näin turvataan oppilashuollon jatkumo ja keskeisten periaatteiden yhtenevyys varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Perusopetuksen oppilashuoltoa koskevia säädöksiä yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhyvinvoinnin toteuttamiseksi sovelletaan myös lisäopetuksen koulutyöhön sekä perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja soveltuvin osin aikuisten perusopetuksen koko oppimäärää suorittaviin opiskelijoihin.

Rovaniemellä kaikissa lasten ja nuorten palveluissa huomioidaan kaupungin Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman (vuoteen 2015) periaatteet: ennaltaehkäisevyys, varhainen avoin yhteistyö, yhteisöllisyys ja vertaistoiminta, saavutettavuus sekä osallisuus ja vaikuttaminen. Keskeistä on verkostomainen työ sekä painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan. Lasten eri kehitysympäristöjen kuten kodin, koulun ja päiväkodin sujuva arki sekä kehitysyhteisöjen yhteistyö ja vahvistaminen on hyvinvointityössä ensisijaista. Lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma sisältää kaupungin Hyvinvointisuunnitelman ja se hyväksytään valtuustokausittain. Edellistä Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma julkaistaan.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia seurataan vuosittain tehtävässä Hyvinvointikatsauksessa ja neljän vuoden välein laajemmassa Hyvinvointikertomuksessa. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjausryhmän lakisääteisenä tehtävänä on seurata lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloja, edistää lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittamista ja suunnitella yhteisiä menettelytapoja ja tiedon vaihdon sujuvuutta eri viranomaisten kesken.

Oppilashuollon ja psykososiaalisten oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaa Rovaniemen kaupungin esi- ja perusopetuksessa opetuksen järjestäjänä koulutuslautakunta. Perusopetuksessa palvelut tuotetaan koulutuspalveluiden palvelualueella. Koulukuraattorit ja -psykologit työskentelevät koulutuspalveluiden ja kouluterveydenhoitajat sekä koululääkärit terveyspalveluiden alaisuudessa.

Käytännössä oppilashuolto toteutetaan varhaiskasvatus-, koulu-, terveys-, sosiaali- ja nuorisopalveluiden monialaisessa yhteistyössä. Oppilashuollon palvelurakenne muodostuu oppilashuollon, oppilashuoltopalveluiden ja muun oppilashuollollisen tuen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntatasolla oppilashuoltotyön linjauksista ja työnjaosta huolehtii monialainen kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä, jossa on esi- ja perusopetuksen, toisen asteen sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen edustus. Ohjausryhmän työskentelystä vastaa koulutuspalvelut.

Kuvio 25. Oppilashuollon organisointi

Oppilashuollon monialaisen yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheissa. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii tuolloin oppilas ja huoltajat. Yhteistyön toteutumista ja tiedonsiirtoa kuvataan luvussa 6 Perusopetuksen yhtenäisyys, siirtymävaiheet ja niihin liittyvä yhteistyö. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan kuvaus yhteistyöstä oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko- opintojen suunnittelussa.

22.1.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan kuntatasolla suhteessa perusopetuksen oppilasmääriin sekä käytettävissä olevaan lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaan arviointi- ja seurantatietoon, esimerkiksi Kouluterveyskyselyn ja laajojen koko ikäluokkaa koskevien terveystarkastusten tuottamaan tietoon. Kokonaistarpeen arvioinnissa ja oppilashuollon palveluiden suunnittelussa huomioidaan asuinalueiden erilaisuus ja koulutuksellista tasa-arvoa koskeva alueellinen ja koulukohtainen indikaattoritieto: työttömyys, koulutusaste ja maahanmuuttajien määrä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittää oppilashuollon palveluiksi psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen vastaavan kuraattorin palvelut, jolla on sosiaalityöntekijän tehtäviin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Perusopetuksessa työskentelevistä kuraattoreista ja psykologeista käytetään nimitystä koulukuraattori ja koulupsykologi.

Psykososiaaliset oppilashuoltopalvelut Rovaniemellä resursoidaan perusopetuksen järjestämisperiaatteiden mukaisesti. Jokaiselle koulualueelle nimetään konsultoiva psykologi ja kuraattori, johon konsultaatiokoulut ensisijaisesti ottavat yhteyttä. Mikäli konsultoivan psykologin palveluita ei ole käytettävissä, otetaan yhteyttä konsultoivaan kuraattoriin. Konsultoivat työntekijät voidaan nimetä myös koulukohtaisesti. Psykososiaalisen oppilashuollon työntekijät muodostavat tiimiesimiehen johdolla oppilashuollon tiimin, joka vastaa palveluiden organisoinnista siten, että palvelut ovat jokaisen koulun, oppilaan ja perheen käytettävissä.

Terveydenhuollon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain (1326/2010) nojalla asetetun asetuksen (338/2011) ja asetukseen perustuvan paikallisen toimintaohjelman sekä kouluterveydenhoidon laatusuosituksen mukaisesti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistetään ja seurataan oppilaiden ja opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimiskykyä sekä tunnistetaan varhaisen tuen tarpeet. Tarvittaessa oppilas ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Kouluterveydenhuolto toteutetaan yhteistyössä huoltajien, muun oppilashuoltohenkilöstön sekä opetushenkilöstön kanssa tukien huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Aikuisten perusopetukseen osallistuvalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä opiskeluhuolto lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden sairaanhoitopalveluja.

Koulupsykologit ja -kuraattorit sekä kouluterveydenhoitajat (ja koululääkärit) osallistuvat omien koulujensa yhteisölliseen hyvinvointityöhön hyvinvointiryhmässä ja ovat mukana suunnittelemassa koko kouluyhteisöä ja luokkien hyvinvointia tukevia interventioita. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa noudatetaan lain edellyttämiä määräaikoja.

Kuvio 26. Oppilashuollon kokonaistarpeen ja käytettävien palveluiden kuvaaminen

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista palveluista ja siitä miten ne kohdennetaan yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin (esim. kuraattori 2 pv / vko, psykologi 1-2-krt / vko, terveydenhoitaja tuntia / vko).

22.1.2 Yhteistyö ja käytänteet oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä, seurannassa ja arvioinnissa noudatetaan Rovaniemen kaupungissa yhteistä Toimintaohjelmaa neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2011 - 2014. Nykyistä toimintaohjelmaa toteutetaan, kunnes valmistumassa oleva uusi toimintaohjelma on käytössä. (ks. Palveluprosessien vastuut, eriasteiset tuen muodot ja niissä tehtävät asiakaskohtaiset tarkistukset.)

Kouluissa toteutetaan kouluterveydenhuollon laatusuositusten ja asetuksen 338/2011 tarkoittama oppilaitosympäristön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden arviointi joka kolmas vuosi. Arviointiin osallistuvat koulun henkilökunta sekä oppilaat, huoltajat, terveydenhoitaja, terveystarkastaja, henkilöstön työterveyshoitaja, työsuojeluhenkilö ja tarvittaessa muita asiantuntijoita kuten koulukuraattori, koulupsykologi, fysioterapeutti tai suun terveydenhuolto. Arviointitiedot kootaan erilliselle seurantalomakkeelle, joka arkistoidaan koululle. Koonti arvioinneista annetaan tiedoksi perusturvalautakunnalle ja koulutuslautakunnalle. Kouluterveydenhulto ja koulun hyvinvointiryhmä vastaavat siitä, että arviointi tulee suoritettua. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Seurantavastuu on rehtorilla.

Taulukko 23. Kouluyhteisön ja oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan seurantatietoa tarkastuksen aikataulusta ja toteutuneista toimenpiteistä.

22.1.3 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveyttä tai sairautta koskevaa neuvontaa, johon sisältyy yksilöllisen ohjaus- ja ongelmanratkaisuprosessin lisäksi psykososiaalisen tuen välittyminen. Neuvonta kohdistuu terveydentilan edistämiseen ja ylläpitämiseen ja se toteutuu kummankin osapuolen ehdoilla.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Terveys ymmärretään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena toimintakykynä. Opetuksen tavoitteena on saada tietoja ja taitoja terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, ottaa vastuu omasta ja toisten terveydestä sekä oppia tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Yhdessä neuvolan ja kouluterveydenhuollon antaman terveysneuvonnan ja koulun terveystiedon opetuksen avulla vahvistetaan terveyden edistämistä. Tällöin ei vain muuteta ihmisten käyttäytymistä vaan myös parannetaan mahdollisuuksia hallita ja edistää omaa terveyttään sekä vaikuttaa samalla ympäristöönsä. Terveyden edistämistä johdattavat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallistuminen, yhteistyö, kestävä kehitys ja asiakasnäkökulma sekä kulttuurisidonnaisuus.

Kouluterveydenhuollossa tavoitteena on seurata ja tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia, sekä edistää koululaisten terveitä elämäntapoja ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kodin, koulun ja terveyshuollon yhteistyö on merkittävä. Kouluterveydenhoitajat toimivat yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Varhainen puuttuminen ja yhteistyön tekeminen on tärkeää esim. oppimisvaikeuksissa, koulukiusaamisessa, koulusta poissaoloissa sekä päihteiden käytössä. Kouluterveydenhoitajat tekevät säännöllisiä terveystarkastuksia yhdessä koululääkärin ja huoltajien kanssa, joissa yhtenä tavoitteena on myös terveysneuvonta. Terveystarkastuksien tarkoitus on seurata oppilaan kehitystä ja kasvua, ohjata heitä hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä.

Terveysneuvontaa voidaan antaa myös verkossa. Rovaniemellä on kehitetty nuorille ja heidän huoltajilleen terveysviestinnän verkkosivusto www.arctichildren.fi.

22.2 Oppilashuoltosuunnitelmat

Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus
• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma tehdään vuosittain yhteistyössä koulun ja oppilashuollon henkilöstön sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on oma erillinen asiakirja ja voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelman sisältöjä kuvataan kuviossa 27. Sen on hyvä sisältää vuosittain sovittuja painopistealueita ja tavoitteita yhteisöllisen oppilashuollon osalta. Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.

Kuvio 27. Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sisällöt

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastaava taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat toimenpiteineen ovat osa koulujen toimintasuunnitelmaa ja niiden toteutumista arvioidaan aina lukuvuoden ja toimintakauden päättyessä. Arvioinnin ja seurannan toteuttamisesta vastaa koulun hyvinvointiryhmä rehtorin johdolla. Seuranta on osa koulun vuotuista laadunarviointityötä ja itsearviointia. Laadunarviointiin sisällytetään kouluhyvinvointia kuvaavia mittareita koulutuspalveluiden painopistealueiden mukaisesti ja kyselyt kohdennetaan vuorovuosin henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Koulut voivat myös hyödyntää arvioinnissaan Koulun hyvinvointiprofiilia ja TEA-viisarin vertailutietokantaa. Tärkeitä hyvinvoinnin seurannan mittareita ovat esimerkiksi poissaolojen määrä, kiusaamistapaukset, tehostetun ja erityisen tuen määrä sekä koulupudokkaiden määrä. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä seurataan kerhojen määrää sekä luokkiin ja ryhmiin kohdentuvaa hyvinvointityötä.

Kuvio 28. Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvattavat toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteuttamisesta. Opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvontaa toteutetaan kuntakohtaisen ohjausryhmän ja Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjausryhmän yhteistyönä. Arvioinnin ja seurannan välineinä ovat hyvinvointikertomuksen, Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä tulosohjaussopimuksen mittarit. Tärkeänä uutena seurannan kohteena tulee olla se, kuinka yksilökohtaisessa oppilashuollossa pystytään noudattamaan lain edellyttämiä aikarajoja. Ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen indikaattoreina seurataan erityisesti Huolen puheeksi ottamisen ja Lapset puheeksi – keskustelujen käyttöä. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan.

22.3 Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamalli

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Kaikkien oppilaiden kanssa työskentelevien sekä oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden tehtävä on edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä huolehtia oppimisympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu työyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen edellyttää laajaa monialaista yhteistyötä.

Kuvio 29. Yhteisöllisen oppilashuollon monitoimijainen yhteistyö

Kuvio 30. Yhteisöllisen oppilashuollon toimijat

Yhteisöllinen oppilashuolto rakentuu monitoimijuudelle, joka sallii eri toimijoiden arvokäsitykset ja tietotaidon. Monitoimijuus sisältää myös ’monityökulttuurisuuden’. On löydettävä yhteinen kieli ja kyettävä kuuntelemaan toista erilaisista valtarakenteista huolimatta. Kuviossa 31. on kuvattu Monitoimijuusmalli, joka on rakentunut yhteisöllisen oppilashuollon käytännön toteutuksesta kuvaamaan oppilashuollollisen yhteistyön monisäikeisyyttä kodin, koulun ja eri asiantuntijoiden kokemusta ja tahtotilaa kunnioittaen.

Kuvio 31. Monitoimijuusmalli

Yhteisöllinen oppilashuolto näyttäytyy koulun pedagogisessa, sosiaalisessa ja hallinnollisessa toiminnassa monella tavalla. Yhteisöllisyyden edellytys on oppilaiden aito osallisuus. Myös kodit ovat merkittävässä asemassa rakentamassa yhteisöllistä oppilashuoltoa.

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamallin tulee rakentua ennaltaehkäisevälle ja osallistavalle toiminnalle.

Rovaniemen koulujen hyvinvointityön ja yhteisöllisen oppilashuollon ohjenuorana ja paikallisen opetussuunnitelman lisänä toimii Hyvinvoinnin vuosikello. Jokaiselle vuosiluokalle on laadittu teemat ja tuntisisällöt, joita toteutetaan lukuvuoden aikana oppitunneilla eri oppiaineiden sisältöihin, laaja-alaisiin osaamisalueisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin integroiden. Koulut tarkentavat vuosikellon sisältöjen hyödyntämisen oppilashuoltosuunnitelman vuotuisen päivittämisen yhteydessä. Oppilaat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun.

Taulukossa 24 yhteisöllisen oppilashuollon toimintamallia on eritelty eri toimijoiden näkökulmasta. Koulun toimijuus muodostuu taulukossa monialaisesti sisältäen opetus- ja ohjaushenkilöstön lisäksi koulukuraattori- ja psykologipalvelun sekä kouluterveydenhuollon edustajat.

Taulukko 24. Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamalli perusopetuksessa

Hyvinvointiryhmän toiminta

Rovaniemellä perusopetuksessa koulukohtaisesta yhteisöllisestä oppilashuoltoryhmästä käytetään nimitystä hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmän jäsenet nimetään lukuvuosittain työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Ryhmä muodostuu rehtorin lisäksi koulun opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä oppilashuollon työntekijöiden ja yläkouluissa koulunuorisotyön edustajista. Oppilaskunnan ja huoltajien edustajat voivat olla ryhmän varsinaisia jäseniä tai tulla kutsutuksi asiayhteyden mukaisesti ryhmän kokoukseen. Hyvinvointiryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukukaudessa. Hyvinvointiryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita asiantuntijatahoja, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä tasolla.

Hyvinvointiryhmä voi olla esiopetuksen ja koulun yhteinen. Lukuvuoden aikana hyvinvointiryhmä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaansa kirjallisesti. Hyvinvointiryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmistä, luokista ja yhteisöstä keskustellaan esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, terveystottumusten tai osallisuuden näkökulmista. Hyvinvointiryhmä kokoaa tietoa kouluyhteisön ja ympäristön tilasta ja tarpeista sekä oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Oppilaitoskohtaiset tiedot esimeriksi Kouluterveyskyselyistä, laajoista terveystarkastuksista koostetuista yhteenvedoista, kiusaamistilannekartoituksista sekä oppilailta ja huoltajilta koottavasta tiedosta muodostavat hyvää perustaa hyvinvointiryhmän työskentelylle.

Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan hyvinvointiryhmän kokoonpano ja toimintakäytänteet sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen. Suunnitelmaan kirjataan se, miten ryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana.

22.3.1 Järjestyssäännöt

Kurinpitoa ja kasvatusta koulussa ohjaavat perusopetusta ohjaava lainsäädäntö. Opetuksen järjestäjän tulee seurata kurinpitolain mukaisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä. Järjestyssääntöjä laadittaessa tulee huomioida, että ne eivät saa olla perusopetuslain vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia. Jokaisen Rovaniemen kaupungin koulun tulee laatia järjestyssäännöt yhteistyössä oppilaiden (oppilaskunta), huoltajien (vanhempaintoimikunta) sekä henkilökunnan kanssa. Järjestyssääntöjä laadittaessa noudatetaan Opetushallituksen Järjestyssääntöjen laadinta-ohjeistusta. Järjestyssäännöt päivitetään sekä käsitellään vuosittain lukuvuoden työsuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä.

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Järjestyssäännöillä edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä koko kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Oppilaan velvollisuuksien lisäksi kirjataan myös oppilaan oikeudet. Järjestyssääntöjä laadittaessa kiinnitetään huomiota siihen, että säännöt pyritään kirjaamaan positiivisiksi toimintaohjeiksi sekä että velvoittavat ja suosittavat osat on selkeästi eroteltu.

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan oppitunneilla, välitunneilla, koulun retkillä sekä opintokäynneillä. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön kattaa myös koulumatkat, sillä koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Laadittaessa koulukohtaisia järjestyssääntöjä tulee huomioida seuraavat sisällöt:

Kuvio 32. Järjestyssääntöjen sisältöjä

Koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan kirjataan päivitetyt järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt vahvistetaan toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

22.3.2 Poissaolot

Poissaolojen seuraaminen, ehkäiseminen ja niistä ilmoittaminen

Poissaolojen seuranta on osa lainkuuliaisuuden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Toistuvat poissaolot vaikeuttavat oppimistulosten saavuttamista ja oppimisryhmään kiinnittymistä. Yksittäisen oppilaan poissaolojen seurannan lisäksi koulun tulee seurata poissaoloja myös ryhmän ja koko kouluyhteisön tasolla, koska yhteisöllisen oppilashuollon tehtävänä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia (yhteenvedot Wilmasta).

Huoltajan tehtävänä on tukea lapsensa säännöllistä koulunkäyntiä. Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa mahdollisista luvattomista poissaoloista. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Koti tarvitsee tiedon oppilaan poissaolosta mahdollisimman nopeasti, koska koulu ei vastaa oppilaan turvallisuudesta silloin, kun oppilas on luvatta pois koulusta tai poistuu koulusta ilman lupaa kesken koulupäivän. Mikäli oppilas ei tule kouluun, eikä huoltaja ole ilmoittanut hänen poissaolostaan, on opettajan otettava oppilaan ikä ja kehitystaso huomioiden välittömästi yhteys puhelimitse kotiin turvallisuuden varmistamiseksi. Kaikki poissaolot kirjataan välittömästi Wilmaan.

Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan sairauspoissaoloista heti aamulla kouluun. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, tekstiviestillä tai ilmoituksella Wilmaan. Vapautukset koulutyöstä anotaan kirjallisesti etukäteen. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle tilapäisesti vain erityisestä syystä. Luokanvalvoja voi myöntää oppilaalle 5 päivän poissaololuvan ja yli 5 päivän poissaololuvan myöntää rehtori. Mikäli runsaat poissaolot aiheuttavat huolta, on opettajan otettava yhteys huoltajaan ja tarvittaessa sovittava monialaisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta. Koska poissaoloilla on merkitystä oppilaan kouluhyvinvointiin ja opintosuorituksiin koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan selkeä ohjeistus seuraavista asioista:

Kuvio 33. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjattava ohjeistus

22.3.3 Tapaturmat, ensiapu ja hoitoonohjaus

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmia kouluissa ja koulumatkoilla ennaltaehkäistään systemaattisella riskienarvioinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä. Tapaturmia ennaltaehkäistään valistamalla oppilaita riskeistä ja ohjaamalla myös huoltajia ennaltaehkäisemään riskejä. Perusopetuksessa oleva oppilas on vakuutettu mahdollisia tapaturmia varten koulussa ja koulumatkoilla.

Läheltä piti -tilanteessa tai tapaturman satuttua toimitaan ilmoitusten osalta samoin kuin seuraavassa on esitetty. Läheltä piti -tilanne tarkoittaa tapahtumaa, jolloin tilanteeseen liittyvät eri tekijät ovat aiheuttaneet vaaran, mutta henkilövahingoilta on kuitenkin säästytty. Tällaisia ovat esimerkiksi liukastumiset, kaatumiset, putoamiset, törmäykset, väkivalta ja muut tilanteet, joissa mukana olevat henkilöt ovat selviytyneet pelkällä säikähdyksellä. Läheltä piti -tilanne on aina syytä tutkia. Ilmoitus läheltä piti -tilanteesta tehdään sähköisesti kaupungin intranetissä Lanssissa, josta menee tieto työsuojeluun.

Läheltä piti -tilanteet ja toteutuneet oppilastapaturmat, joista on tehty vahinkoilmoitus, käydään yleisellä tasolla myös läpi hyvinvointiryhmässä. Hyvinvointiryhmän tehtävänä on suunnitelmallinen tapaturmien seuranta. Oppimisympäristöön säännöllisesti tehtävät vaaranpaikkojen ja riskien kartoitukset ennaltaehkäisevät tapaturmien syntymistä. Hyvinvointiryhmän tehtävänä on myös tapaturmien yhteydessä esiinnousseiden haasteiden mukaisesti parantaa sekä toimintavalmiutta että koulun olosuhteiden turvallisuutta. Rehtori kerää tiedot tapaturmista ja esittelee tapaturma-asiat hyvinvointiryhmälle. Tarkemmat ohjeet läheltä piti -tilanteisiin, tapaturman tutkimiseen, riskien kartoittamiseen ja vaarojen ja haittojen arviointiin löytyvät Lanssista.

Kuvio 34. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja seuranta hyvinvointiryhmässä

Hyvinvointiryhmä työskentelee työturvallisuusasioissa yhdessä kaupungin työsuojeluhenkilöstön kanssa. Jokaisessa koulussa tulee olla nimettynä työturvallisuusvastaava. Kouluympäristön terveys- ja turvallisuustarkastuksessa esille nousseiden puutteiden korjaamista on seurattava kouluissa vuosittain. Koulujen henkilökunta on koulutettu riittävällä ensiapukoulutuksella. Ensiapuun liittyvä toiminta on kuvattu koulujen valmiussuunnitelmissa.

Koulukohtaisesti voidaan oppilashuoltosuunnitelmaan kirjata tarkennuksia tapaturmien ennaltaehkäisyssä ja ensiavun järjestämisessä sekä koulutapaturmien seurannassa.

22.3.4 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Ehkäisevä päihdetyö kouluissa keskittyy parantamaan oppilaiden ymmärrystä päihteidenkäyttöön liittyvistä erilaisista riskeistä ja vahvistamaan niiltä suojaavia tekijöitä. Päihdetyössä yleinen ehkäisy tähtää ensisijaisesti suojaavien tekijöiden vahvistamiseen, vaikka siinä voidaan käsitellä myös päihteiden käytön riskejä. Oppilaiden parissa ehkäisevää päihdetyötä saatetaan tehdä puhumatta päihteistä lainkaan ja keskittymällä oppilaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan rakentamiseen.

Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Terveydellisten riskien käsittelyn lisäksi siihen voi kuulua pohdintaa myös päihteiden aiheuttamista vaikeuksista kaverisuhteissa, koulunkäynnissä ja perhe-elämässä. Asioiden käsittelytavassa, näkökulmissa ja käytettävissä esimerkeissä tulisi lähteä mahdollisimman läheltä oppilaiden omaa kokemusmaailmaa. Suojaavat tekijät vahvistavat oppilasta ja kannustavat oikeaan suuntaan. Riskitekijät puolestaan altistavat ongelmille, mutta lopulta yksittäinenkin seikka voi vaikuttaa oppilaan tekemiin valintoihin.

Taulukko 25. Oppilaiden asenteita, elämäntilannetta ja käyttäytymistä jäsentävät ja suojaavat sekä vaarantavat tekijät

Suojaavat tekijät

Riskitekijät

Yksilö

• sosiaaliset ja kognitiiviset taidot
• hyvä itsetunto
• onnistumisen kokemukset koulunkäynnissä
• toimivat kaverit ja harrastukset
• kyky selvittää ristiriitoja ja sietää pettymyksiä
• kyky ennakoida seurauksia ja tietoisuus riskeistä
• mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin ja tulevaisuuteen
• luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisössä
• varhainen ja pitkäaikainen epäsosiaalinen käyttäytyminen
• heikko itsetunto ja sosiaalinen epäluottamus
• yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmästä
• elämäntilanteiden hallitsemattomat muutokset
• päihdemyönteisesti suhtautuvat kaverit ja lähiverkosto
• päihteidenkäytön varhainen aloittaminen ja myönteinen asenne niitä kohtaan
• päihteiden käyttö yksin
• biologiset / geneettiset tekijät
• hyvien aikuisten esikuvien puuttuminen

Kotona

• selkeät säännöt ja odotukset huoltajien taholta
• luottamukselliset ja rakastavat suhteet
• myönteiset teot huomioidaan
• tietoisuus, mitä lapsi tekee kodin ulkopuolella ja vapaa-ajalla
• huoltajien vastuullinen suhtautuminen päihteidenkäyttöön
• perheenjäsenten päihteidenkäyttö tai päihteidenkäytön salliminen
• kontrollin vähäisyys
• puutteet kiintymyssuhteessa, kasvatuksessa ja huolenpidossa
• ristiriidat perheenjäsenten keskuudessa
• huoltajat eivät tiedä, mitä lapsi tekee vapaa-aikanaan

Koulussa

• selkeät säännöt/ohjeet ja odotukset aikuisten taholta
• myönteinen ja kannustava ilmapiiri
• hyvä tunne- ja sosiaalinen ilmasto
• kouluviihtyisyys
• onnistumisen kokemukset
• oppilaiden osallisuus
• kiusaamiseen, vahingontekoon ja pinnaamiseen puuttuminen
• aikuisten myönteinen esimerkki
• kodin ja koulun yhteistyö
• viihtymättömyys
• ongelmat sosiaalisissa suhteissa
• oppimis- ja keskittymisvaikeudet ja tuen puute
• kohtuuttomat odotukset aikuisten taholta
• epäonnistuminen koulussa
• poissaolot
• kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen

Yhteiskunnassa

• päihteiden saatavuuden rajoittaminen
• selkeät säännöt päihteidenkäytön suhteen
• päihteiden saatavuuden puutteellinen valvonta
• epäselvät odotukset ja säännöt päihteidenkäytön suhteen
• päihdeilmiöiden näkyvyys ja mainonta

Päihteetön toimintaympäristö

Rovaniemen kaupungin koulut ovat savuttomia ja päihteettömiä. Kouluissa noudatetaan tupakkalakia. Tarkoituksena on vähentää oppilaiden tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tupakointikielto on voimassa koulujen alueella. Tupakkatuotteiden välittäminen alaikäiselle on rikos. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotteita.

Päihteiden käyttöä säätelee alkoholilaki. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan alkoholituotteita ym. päihteitä eikä siten tuoda niitä kouluun. Oppilaan hallussa olevat alkoholituotteet ja päihteet voidaan takavarikoida. Vain huoltajalle voidaan luovuttaa esimerkiksi alaikäiseltä pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi sekä tuotteet, joiden alaikäiselle luovuttamisen ei arvioida olevan turvallista niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen. Täysi-ikäisille itselleen ne voidaan luovuttaa työpäivän päätyttyä. Poliisille on tehtävä välittömästi ilmoitus aina, kun on kyse huumausaineista.

Käyttöön puuttuminen

Kun oppilaan tupakointi tai päihteidenkäyttö havaitaan koulussa, asiasta ilmoitetaan saman päivän aikana oppilaan huoltajalle. Huoltajan ja oppilaan kanssa sovitaan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisesta, jossa suunnitellaan jatkotoimista. Oppilas ja huoltajat määrittävät asiantuntijaryhmän kokoonpanon. Neuvottelussa selvitetään, onko huoltaja ollut aiemmin tietoinen oppilaan tupakoinnista tai päihteidenkäytöstä ja sovitaan toimenpiteet päihteidenkäytön tai tupakoinnin lopettamiseksi. Alaikäisen alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on lastensuojelullinen asia. Ilmoitusvelvollisuus koskee henkilöä, joka on tehtävässään saanut tietoonsa oppilaan päihteidenkäytön. Tarvittavan lisätuen saamiseksi voidaan oppilaan ja huoltajien suostumuksella olla yhteydessä Lapin nuorisoasema Romppuun.

Laajoissa terveystarkastuksissa tehdään tarvittaessa Adsume- nuorten päihdemittari 8. luokalla sekä jaetaan huoltajille ennaltaehkäisevää päihdemateriaalia 5. luokkien tarkastuksessa. Tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyvä ohjeistus kirjataan koulun järjestyssääntöihin.

22.3.6 Ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen suunnitelmat

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Turvallinen kasvuympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri ovat keskeisessä osassa hyvinvoinnin uhkien hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva ympäristö ennaltaehkäisee kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää. Turvallisuutta edistävä toimintakulttuuri on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen, jossa tiedostetaan uhkatekijät ja noudatetaan sovittuja ohjeita. Johdon tulee ohjata ja seurata toimintaohjeiden noudattamista. Yhteinen turvallisuusajattelu on merkittävä tekijä oppilaiden hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Koulun tulee kirjata turvallisuusohjeet ja menettelytavat turvallisuuskansioon. Turvallisuusohjeiden laatimisessa tulee tehdä yhteistyötä tarvittavien viranomaistahojen, kuten koulupoliisin kanssa. Turvallisuuskansio sisältää ohjeet uhka- ja vaaratilanteisiin sekä kriisiohjeet. Ohjeet pohjautuvat kaupungin valmiussuunnitelmaan. Kansion ajan tasalla pitäminen kuuluu osana oppilaiden sekä henkilöstön turvallisuudesta huolehtimiseen. Sen on oltava helposti henkilöstön saatavilla, mutta suojassa ulkopuolisilta henkilöiltä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myös turvataitojen opettaminen oppilaille. Huoltajia tulee pitää ajan tasalla turvallisuusohjeista.

Kasvatusympäristön turvallisuuden selvittämiseksi ja kehitystarpeiden kartoittamiseksi koulun tulee arvioida riskitekijät. Rehtori toimii vastuuhenkilönä prosessin käynnistämisessä ja toteuttamisessa, mutta arviointi kuuluu myös koko henkilöstölle. Riskitekijöiden arvioimisesta huolehtiminen kuuluu hyvinvointiryhmän vastuulle.

Taulukko 26. Toimintaympäristön turvallisuuden edistäminen

Turvallisuutta edistävät yhteisölliset tekijät

Henkilöstön toimintaperiaatteet

Kasvatusyhteisön monitoimijuus

• koulun järjestyssäännöt ja turvallisuusohjeet
• säännöt, sopimukset ja toimintatavat ovat julkisia, viranomaisohjeistuksia lukuun ottamatta
• luokkien ja ryhmien säännöt
• henkilöstön ja toimenkuvan tunteminen
• ennaltaehkäisevät toimintamallit (AVEKKI)
• toimintatapojen ja sääntöjen sopiminen sekä niihin sitoutuminen
• tiedon ja osaamisen ylläpitäminen
• varhainen ja välitön puuttuminen
• monialainen yhteistyö
• varhainen avoin yhteistyö (VAY)
• oppilaiden ja huoltajien toimijuuden ja osallisuuden huomioon ottaminen
• yhteistyö kodin kanssa
• kasvatuskumppanuus
• yhteinen vastuu avoimuudesta

Ennaltaehkäiseviä keinoja väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa henkilön fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Epäasiallista ja turvallisuutta uhkaavaa käyttäytymistä voi tapahtua sosiaalisten tilanteiden lisäksi myös sosiaalisessa mediassa. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kasvuympäristön turvallisuus rakentuu aikuisten ja oppilaiden välisissä vuorovaikutusprosesseissa. Toimivat vuorovaikutussuhteet ja hyvä ilmapiiri kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Hyvä ilmapiiri edistää niin oppilaan kuin koko yhteisön oppimista ja työskentelyä. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja koulun toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Kouluyhteisöt hyödyntävät erilaisia turvallisuutta parantavia työ- ja toimintamalleja. Ne voivat olla koulukohtaisesti sovittuja tai paikallisia yhteisiä linjauksia. Erityisesti menetelmät ovat hyödyllisiä siirtymävaiheissa sekä tilanteessa, jossa ryhmään tulee uusi oppilas. Toimintamallit koskevat sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisötasoja (ks. taulukko 27).

Oppilaan turvallisuuden vaarantuessa väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän vuoksi tulee asiaan puuttua välittömästi. Henkilö, joka havaitsee turvallisuuden vaarantuneen, tekee arvion tilanteesta sekä toimii koulun turvallisuusohjeiden mukaan. Välittömästi tämän jälkeen on otettava yhteys huoltajiin palaverin järjestämiseksi. Oppilaalle on taattava akuutissa tilanteessa mahdollisuus keskustella kokemastaan uhasta henkilöstöön kuuluvan aikuisen kanssa ja järjestettävä tarvittava oppilashuollollinen tuki tai ohjaus muiden tukipalveluiden piiriin. Yhdessä huoltajan kanssa, ja tilanteen mukaisesti myös oppilaan kanssa, on keskusteltava tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja sovittava asian seurannasta.

Väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää aiheuttaneen henkilön kanssa tulee keskustella seuraamuksista ja teon vastuuttamisesta. Hänen kanssaan tulee käydä kasvatuskeskustelu ja tarvittaessa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kasvatuskeskustelu kirjataan ja dokumentoidaan.

Kiusaamiseen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa kielteistä toimintaa. Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä ja sosiaalista sekä sähköisissä viestimissä tapahtuvaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä.

Kouluissa toteutetaan sekä kouluyhteisöön ja kaikkiin oppilaisiin kohdistuvia että kohdennettuja, yksittäisiin oppilaisiin ja kiusaamistapauksiin sovellettavia toimenpiteitä. Koulutasolla koko henkilökunta on sitoutunut kiusaamisen vastaiseen työhön. Luokkatasolla toteutettujen työskentelyjen, kuten erilaisten teematuntien avulla pyritään vaikuttamaan oppilaisiin, etteivät he hyväksy kiusaamista. Oppilastasolla keskitytään esille tulevien kiusaamistapausten mahdollisimman tehokkaaseen selvittelyyn ja ne käsitellään asianosaisten kesken, aikuisten johdolla. Tilanteen vakavuudesta riippuen jokaisen asianosaisen kanssa keskustellaan erikseen ja ryhmässä sekä sovitaan seurantatapaamisesta.

Mikäli käsittely ei riitä, voidaan asian käsittely viedä eteenpäin rehtorille kurinpitoon liittyvissä kysymyksissä ja/tai tarvittaessa monialaiselle asiantuntijaryhmälle. Keskustelut ja käsitelyn eteneminen dokumentoidaan. Tarvittaessa voidaan hyödyntää kasvatuskeskustelua ja oppilashuoltokertomuksen kirjauksia. Huoltajia on tärkeä informoida etukäteen siitä, mikä on koulun toimintatapa kiusaamistapauksissa ja miten yhteydenpito koteihin kiusaamistapauksissa tapahtuu. Hyvinvointiryhmän on seurattava kiusaamistapausten määrää, ennaltaehkäisevien toimintatapojen vaikutusta ja kiusaamiseen puuttumista. Koulut tarkentavat koulukohtaisen oppilashuollon suunnitelmaan laadittavaan vuosikelloon kiusaamista ehkäisevät toimenpiteet (vanhempainillat, tukioppilas- ja kummioppilastoiminnan, kaverikerhot, vertaissovittelun, teematunnit ja – päivät, järjestyssäännöt, kyselyt).

Taulukko 27. Ennaltaehkäisevät yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoiset menetelmät

MENETELMÄT

TAVOITTEET

YKSILÖMENETELMÄT

Yksittäisen oppilaan asiaa ja tilannetta käsitellään asiantuntijaryhmässä, jossa sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa mahdollisista tukitoimista

Oppilaan kasvua ja toimintakykyä tukevat menetelmät

• Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukeminen (esim. ART-menetelmä, draamamenetelmät)
• Toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden tukeminen (esim. Maltti-menetelmä)
• Neuropsykiatrinen valmennus
• Ihmeelliset vuodet
• Oppilaan oman kasvun tukeminen ikä- ja kehitystaso huomioiden
• Huoltajien kasvatustyön tukeminen
• Kasvatus vastuulliseen yhteisön jäsenyyteen sekä kansalaistaitoihin

Oppilaan hyvinvointioppimisen tukeminen ja arvioiminen

• Tapa- ja moraalikasvatus
• Yksilölliset hyvinvointikartoitukset
• Lapsen omat arvioinnit hyvinvoinnista

Asioiden käsittely oppilaan ja huoltajan kanssa

• Kasvatuskeskustelut
• Kasvatuskumppanuus

RYHMÄMENETELMÄT

Ryhmän tilannetta voidaan käsitellä tilanteen edellyttämällä tavalla joko ryhmän aikuisten johdolla tai asiantuntijaryhmässä/ hyvinvointiryhmässä

• Ryhmäyttäminen (erityisesti ryhmän alkuvaiheessa sekä siirtymävaiheissa)
• Työrauhan tukeminen (esim. Niilo Mäki Instituutin Kummi 9 -menetelmä)
• Ryhmän hyvinvoinnin tukeminen (esim. Friends-ohjelma)
• Mielenterveystaidot Alakoulussa ja Yläkoulussa
• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen ohjaaminen monitoimijaisessa yhteistyössä
• Turvataitojen opettaminen ja käsittely arjen toiminnoissa sekä eri oppiaineissa
• Ryhmän hyvinvointikartoitukset
• Tasa-arvokasvatus
• Ryhmän hyvä tunneilmasto ja hyvinvointi
• Ryhmän toimivuus sekä yhteinen vastuu hyvinvoinnista
• Yksilöllisyyden hyväksyminen
• Oppilaiden osallisuuden ja vertaissuhteiden tukeminen

YHTEISÖMENETELMÄT

Yhteisön tilanteen seuranta, arviointi ja käsittely hyvinvointiryhmässä

• Oppilaskunta-, tukioppilas- ja kerhotoiminta sekä muut osallistavat menetelmät (esim. VerSo- ja Välkkäri-toiminnat)
• Kiusaamisen vastainen työskentely
• Kulttuuritietoisuuden painottaminen
• Huoltajien osallisuuden tukeminen (vanhempaintoimikunnat, oppilashuoltotyö)
• Työyhteisölliset hyvinvointi- ja koulutussuunnitelmat
• AVEKKI-koulutukset henkilöstölle väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn
• Yhteistoiminnallinen ja vastuullinen oppiminen
• Ennaltaehkäisevän asenneilmapiirin luominen
• Osallisuutta ja tasa-arvoa edistävä toimintakulttuuri

Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Kaikissa häiriötilanteissa noudatetaan ensisijaisesti Rovaniemen kaupungin opetuspalveluiden valmiussuunnitelmaa. Lisäksi Rovaniemen turvallisuussuunnitelmaan on laadittu kaikkia oppilaitoksia koskevat oppilaitosten turvallisuuden edistämisen toimenpide-esitykset. Valmiussuunnitelmissa kuvataan toimintaohjeiden lisäksi kriisitilanteen johtaminen, psykososiaalinen tuki ja jälkihoito, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen, koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen sekä viestinnän periaatteet äkillisissä kriisitilanteissa. Valmiussuunnitelmat tulee päivittää kolmen vuoden välein.

Koulun pelastussuunnitelman päivittäminen 4Ks-ohjelmaan ja harjoittelu kuuluvat vuosittaiseen toimintaan. 4Ks Kouluturva on peruskoulujen turvallisuussuunnitteluun luotu työkalu, jonka avulla koulu voi luoda turvallisuussuunnitelman. Koulun pelastussuunnitelma ja opetuspalveluiden valmiussuunnitelma tulee käydä läpi henkilökunnan kanssa vuosittain syyslukukauden alkaessa. Poistumisharjoituksia pidetään säännöllisesti, vähintään joka kolmas vuosi. Luokkakohtaisia poistumisreittiharjoituksia järjestetään vuosittain. Koulujen luokkatiloissa on poistumisohje näkyvällä paikalla. Ensiapukaapit tulee olla merkittynä pohjapiirrokseen ja niistä tulee löytyä tarvittava välineistö.

Kouluilla pitää olla turvallisuuskansio, jonka tulee sisältää tarvittavat valmiussuunnitelmat ja muut mahdolliset koulukohtaiset ohjeet. Toimivan suunnitelman perusteella jokainen tietää roolinsa kriisin kohdatessa ja osaa toimia tarkoituksenmukaisesti. Jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan tulee tietää, mitä pitää tehdä kriisin kohdatessa, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Jokaisella vastuuhenkilöllä tulee olla saatavilla ohjeet siitä, mitä hänen tehtäviinsä kuuluu (vastuuhenkilöluettelo). Vastaavasti jokaisen henkilön tulee tietää, jos hänelle on ajateltu jokin erityinen tehtävä kriisi- ja tai poikkeustilanteessa.

Koska tilanteen voi ensimmäisenä kohdata myös oppilas, tulee heidän tietää, mistä koulussa saa apua. Tämän vuoksi koulun pelastussuunnitelmaa tulee soveltuvin osin käydä läpi lukuvuosittain myös oppilaiden kanssa.

Koulussa tulee olla nimettynä kriisitilanteiden valmiusryhmä. Tämä ryhmä päättää kriisitilanteen hoitamisesta sekä sen jälkeisistä tukitoimista ja tiedottamisesta. Valmiusryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät koulujen pelastussuunnitelmista. Valmiusryhmän tulee kokoontua tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa tapahtumasta. Tavoitteena on vahvistaa mahdollisesti järkkynyttä turvallisen työskentelyn ilmapiiriä. Toimintatapoina ovat esimerkiksi huolenpito, puhuminen, kuunteleminen ja läsnäolo. Tuki toteutetaan suunnitellusti yhteisön, ryhmän ja oppilaan tasolla. Häiriötilanteen luonne ja laajuus määrittävät tuen kohdentumista.

Kuvio 35. Koulun turvallisuustehtävät

Psykososiaalisen tuen tarve syntyy omassa koulussa tai lähiympäristössä tapahtuvan, mutta myös kaukana omasta asuinseudusta tai maailmanlaajuisesti järkyttävän onnettomuuden tai kriisin vuoksi. Tuki voidaan jakaa psyykkiseen ja sosiaaliseen tukeen ja palveluihin sekä uskonnollisten yhteisöjen antamaan hengelliseen tukeen.

Tukitoimet edellyttävät monialaista osaamista ja yhteistyötä. Henkilökunnalla on oltava yhteinen toimintalinja tukitoimissa, jotka toteutetaan suunnitellusti yhteisön, ryhmän ja oppilaan tasolla. Häiriötilanteen luonne ja laajuus määrittävät tuen kohdentumista. Psykososiaalista tukea tulee tarjota automaattisesti kaikille ja sen tulee olla helposti saatavilla ja lähellä oppilasta. Kotien on tärkeää saada tietoa tuen saamisesta ja tarvittavat yhteystiedot. Tuen käynnistäminen on tärkeää jo tapahtuneen ensivaiheissa, sen avulla lievitetään ja torjutaan psyykkisen stressin vaikutuksia ihmiseen.

Tärkeitä yhteistyötahoja ovat muun muassa poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyspalvelut, lastensuojelu ja muut sosiaalipalvelut, ensi- ja turvakodin kriisikeskus, perheneuvola, lasten- ja nuorisopsykiatria ja seurakunta.

Koulukohtaiset tarkennukset kirjataan oppilashuoltosuunnitelmaan ja turvallisuussuunnitelmaan/-kansioon.

22.4 Yksilökohtainen oppilashuolto

22.4.1 Oppilashuoltokertomukset

Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuoltokertomukseen, potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin tai koulukuraattorin asiakaskertomukseen. Psykologin ja kouluterveydenhuollon asiakirjoihin sovelletaan potilaslakia ja kuraattorin asiakaskertomukseen sosiaalihuollon asiakaslakia.

Yksittäisen oppilaan asiaa selvittävän asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen, joka laaditaan sähköisesti. Myös muut ryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi.

Kuvio 36. Oppilashuoltokertomuksen sisältö

Oppilashuollon rekisterit

Laki edellyttää seuraavien rekistereiden ylläpitoa: yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteriä ylläpitää koulutuksen järjestäjä (=koulutuslautakunta), joka nimeää rekisterille vastuuhenkilön (= palvelujohtaja). Koululla säilytettävät yksilökohtaiset oppilashuoltokertomukset muodostavat sivurekisterin, jonka vastuuhenkilön nimeää rehtori. Vastuuhenkilö määrittelee lain mukaan tapauskohtaisesti ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin. Käyttöoikeuksia rekisteriin ei voida myöntää oppilaalle itselleen tai huoltajalle, eikä ryhmän ulkopuolisille henkilöille, jotka olematta asiantuntijaryhmän jäseniä osallistuvat oppilaan tai huoltajan suostumuksella asiantuntijaryhmän kokoukseen tai asian käsittelyyn. Oppilaalla ja huoltajalla on kuitenkin henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus ja julkisuuslakiin perustuva oikeus tietojen saantiin.

Koulukuraattorin ja koulupsykologin asiakasrekisterin ylläpitäjänä toimii koulutuslautakunta, joka nimeää rekistereille vastuuhenkilöiksi rekisterinpidosta vastaavan kuraattorin ja vastaavan psykologin. Vastuuhenkilö huolehtii kyseiseen toimintaan liittyvien tietojen asianmukaisesta rekisterinpidosta sekä päättää vastaamansa rekisteriin sisältyvien tietojen luovuttamisesta niille, joilla on tiedon saantiin lain mukaan oikeus.

Oppilashuollon rekisterinpidossa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä laadittua soveltamisohjetta oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi.

Oppilashuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapito

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään oppilashuoltorekisteriin sisältyvien tietojen salassapidosta sekä oikeudesta eräissä tapauksissa poiketa salassapitovelvollisuudesta. Oppilashuoltorekisteriin talletetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa luovuttaa sivullisille, ellei siihen ole asianomaisen henkilön tai hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu ao. oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin. Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjasalaisuutta että vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Niillä ammattilaisilla, jotka osallistuvat yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen, on kuitenkin salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sellaiset salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Perusopetuslain mukaisesti on luovutettava opetuksen järjestäjälle sellaiset salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan opetuksen järjestämiseksi.

Salassapitoon liittyviä lakeja ja niiden vaikutuksia oppilashuollon salassa pidettäviin asioihin tarkennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä laaditussa soveltamisohjeessa oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan koulun rekisterinpitoon ja oppilashuoltokertomuksen säilytykseen liittyvät käytänteet.

22.4.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan koulupsykologin ja -kuraattorin antamaa koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Rovaniemellä kaikille kouluille on nimetty oma konsultoiva koulupsykologi tai -kuraattori. Pienemmillä kouluilla työ järjestetään oppilashuollon tiimin ohjaus- ja konsultaatiomallin mukaisesti. Koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät kouluilla ja toimivat luottamuksellisesti yhdessä oppilaan, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa sekä huoltajien luvalla myös muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Koulun henkilökunnan ja huoltajien on mahdollista konsultoida koulupsykologia ja -kuraattoria oppilasasioissa.

Psykologi ja kuraattori voivat työskennellä työparina oppilaan ja perheen tukemisessa. Yksilökohtaisen työn lisäksi he työskentelevät ryhmien, luokkien ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologi ja kuraattori toteuttavat yhteisöllistä oppilashuoltotyötä yhteistyössä muiden koulun toimijoiden kanssa. Seuraavat kuvaukset koskevat psykologin ja kuraattorin tekemää yksilökohtaista oppilashuoltotyötä.

Koulupsykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka tukee oppilaan psyykkistä hyvinvointia ja koulunkäyntiä tarjoamalla tukikeskusteluja sekä antamalla neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi koulupsykologi tekee oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tunne-elämään liittyvien asioiden kartoituksia. Koulupsykologi arvioi tarvittaessa myös oppilaan hoidon sekä kuntoutuksen tarvetta.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä antaa koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Työssä pyritään oppilaan ja perheen tilannetta jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Oppilaan elämäntilannetta ja koulunkäyntiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yksilö-, perhe- ja kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorin työssä kiinnitetään huomiota oppilaan arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Oppilaan etu koulun sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja hän tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Yksilökohtaisen tuen järjestäminen

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai - kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Arvion keskustelun tarpeellisuudesta tekee se psykologi tai kuraattori, johon on otettu yhteyttä, yhdessä oppilaan kanssa. Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus asiassa. Tarvittaessa oppilas ja perhe ohjataan saamaan muita palveluja ja tukitoimia.

Jos koulun työntekijä arvioi, että oppilas tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, on yhteydenotto psykologiin tai kuraattoriin tehtävä yhdessä oppilaan tai hänen huoltajansa kanssa. Tällöin on suositeltavaa järjestää yhteinen palaveri (monialainen asiantuntijaryhmä), jossa keskustellaan tuen tarpeesta ja sen järjestämisestä. Yhteydenotto tehdään aina omalle koululle nimettyyn psykologiin tai kuraattoriin esimerkiksi puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostilla.

Oppimisvaikeustutkimus ja keskittymiskyvyn kartoitus

Kun huoltajat ja opetushenkilöstö pohtivat koulupsykologin tekemän oppimisvaikeustutkimuksen tarvetta oppilaalle, on aina syytä ensin konsultoida omalle koululle nimettyä koulupsykologia tai -kuraattoria. Kuraattori arvioi oppilaan elämäntilanteen ja keskittymiskyvyn vaikutusta oppimiseen ja tarvittaessa konsultoi koulupsykologia. Koulukuraattori voi tehdä keskittymiskyvyn kartoituksia ja olla mukana tukitoimien suunnittelussa. Tehostetun tuen muotoja tulee olla monipuolisesti käytössä. Mikäli tutkimustarve on edelleen olemassa, tehdään koululta lähete koulupsykologin tutkimukseen yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Lähete toimitetaan koulun konsultoivalle psykologille koulutuspalveluihin. Lähetteen liitteeksi laitetaan tuoreimmat pedagogiset asiakirjat sekä muut tarpeelliset tiedot.

Ryhmämuotoinen tuki

Yksilökohtaisessa oppilashuollossa oppilaan ja huoltajan tukemiseksi käytetään erilaisia ryhmämuotoisia menetelmiä. Ryhmiä muodostetaan tietyn aiheen ympärille tai niitä voidaan räätälöidä kunkin ryhmän tarpeiden mukaisesti. Ryhmät voivat keskittyä esimerkiksi tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin tai tarkkaavaisuuden kehittämiseen. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan ja pyyntö voi tulla opettajalta, huoltajalta tai oppilaalta itseltään. Myös oppilashuollon työntekijä voi tarjota ryhmätoimintaa esimerkiksi Wilman kautta. Yleensä ryhmiin kuuluu 4-8 oppilasta, ja ryhmään osallistumisesta on sovittu huoltajan kanssa. Ryhmälle määritellään tavoite, jonka mukaisesti työskentely etenee. Huoltajien toivotaan tukevan lapsiaan ryhmiin osallistumisessa esimerkiksi kannustamalla ryhmiin liittyvien kotitehtävien tekemisessä sekä osallistumalla huoltajille järjestettäviin tilaisuuksiin. Huoltajille voidaan myös tarjota vanhempien vertaisryhmiä. Koulukuraattorit ja -psykologit on koulutettu erilaisten ryhmämuotoisten menetelmien käyttöön (mm. Friends ja ART). He voivat ohjata ryhmiä yhteistyössä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, erityisopettajan, luokanopettajan tai koulunkäynninohjaajan kanssa.

22.4.3 Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Määräaikaiset, koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen kouluterveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus tehdään perusopetuksen aikana vuosittain. Terveystarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja niillä pyritään löytämään mahdolliset sairaudet tai hyvinvointia uhkaavat tekijät. Useimmiten terveystarkastuksissa havaitaan ne riskiryhmät, joihin kohdennetaan tiiviimpi seuranta tarvittaessa. Laajoissa terveystarkastuksissa on mukana koululääkäri. Koululääkäri osallistuu mahdollisuuksien mukaan monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn ja konsultoi oppilashuollon työntekijöitä. Koululääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Taulukko 28. Terveystarkastukset perusopetuksessa

7 v.

• terveydenhoitaja
• kouluuntulotarkastus
• huoltajat mukana

1. lk

• lääkäri + terveydenhoitaja
• laaja terveystarkastus
• suun terveystarkastus
• huoltajat mukana
• opettajan ja huoltajan arvio koulunkäynnistä

2. lk

• terveydenhoitajan palvelut

3. lk

• terveydenhoitajan palvelut

4. lk

• terveydenhoitajan palvelut

5. lk

• lääkäri + terveydenhoitaja
• laaja terveystarkastus
• suun terveystarkastus
• huoltajat mukana
• opettajan ja huoltajan arvio koulunkäynnistä
• kuntotesti

6. lk

• terveydenhoitajan palvelut

7. lk

• terveydenhoitajan palvelut

8. lk

• lääkäri + terveydenhoitaja
• laaja terveystarkastus
• suun terveystarkastus
• huoltajat mukana
• opettajan ja huoltajan arvio koulunkäynnistä
• kuntotesti

9. lk

• terveydenhoitajan palvelut

Terveydenhoitajan työaika kouluilla järjestetään siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus saada koulupäivinä yhteys terveydenhoitajaan. Koulussa sattuneet tapaturmat tai äkilliset sairastumiset hoidetaan kouluterveydenhuollossa, mutta muut sairastumiset, loukkaantumiset ja pitkäaikaissairaudet kuuluvat terveyskeskuksessa hoidettaviksi. Mikäli koulussa opiskelee oppilas, jolla on hoidollisia toimenpiteitä vaativa perussairaus, laaditaan oppilaalle Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluiden yleiseen lääkehoitosuunnitelmaan perustuva yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma.

Yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa

Laajoissa terveystarkastuksissa laajennetaan näkökulmaa yksilöstä perheeseen ja kotiin, oppilaan tärkeimpään kehitysympäristöön. Yhteistyötä tehdään aina myös muiden keskeisten kehitysympäristöjen kuten koulun kanssa. Laajat terveystarkastukset tehdään koulussa 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Laajat terveystarkastukset ovat koko perheen hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä, johon osallistuvat terveydenhoitaja, lääkäri ja molemmat huoltajat. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Opettajan ja huoltajan arvio oppilaan koulunkäynnistä tehdään yhdessä huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa ja toimitetaan huoltajan suostumuksella laajaan terveystarkastukseen. Fyysisen kunnon arviointi tehdään oppilaille 5. ja 8. luokilla liikuntatuntien aikana ja tulokset hyödynnetään laajassa terveystarkastuksessa. Arviointi voidaan tehdä jo 4. luokan keväällä, mikäli laaja terveystarkastus toteutetaan heti 5. luokan alussa. Arvioinnissa käytetään opetushallituksen ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä kehitettyä valtakunnallista MOVE! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmää peruskoulun 5. ja 8. luokille.

Laajoista terveystarkastuksista saatavaa anonyymia tietoa luokan oppilaiden hyvinvoinnista kerätään myös kouluterveydenhuollon omaan käyttöön ja koulun oppilashuollon ehkäisevää hyvinvointityötä tukemaan. Tieto auttaa suuntaamaan ehkäiseviä toimia ja kohdentamaan niitä tarpeen mukaan luokka-, luokkataso- tai koulukohtaisesti. Kokoamalla yhteen kaikkien luokkien ja luokkatasojen (1, 5, 8) tarkastusten tiedot saadaan tietoa koko koulun hyvinvoinnista. Analysoinnissa voidaan hyödyntää sähköistä Lapsen hyvinvoinnin verkkokartta-työkalua. Tarkastuksista kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös oppilashuollon toimien vaikuttavuuden arvioinnissa. Tietoa saa kerätä ainoastaan riittävän suurista luokista ja vain asioista, joiden kohdalla voidaan olla varmoja, ettei oppilasta voi tunnistaa. Laajojen terveystarkastusten luokka- ja koulukohtaiset yhteenvedot tarjoavat tilaisuuden koulun oppilashuollon yhteistyön syventämiseen aina tiedon keräämisen suunnittelusta jatkotoimiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan asti. Jos esiin nousee esimerkiksi liian vähäinen yöuni, voidaan tehdä työnjakoa siitä, miten eri ammattiryhmät omassa työssään ottavat asian huomioon. Lisäksi voidaan järjestää teemapäiviä tai teemaan liittyviä vanhempainiltoja. Oppilaiden ottaminen mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon parantaa onnistumismahdollisuuksia.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan koulun tarkennukset laajoihin terveystarkastuksiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi luokkakohtainen yhteenveto tarkastusten pohjalta).

22.4.4 Yhteistyö perusopetuslain mukaisen toiminnan kanssa

Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

Oppilashuolto sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki muodostavat kokonaisuuden, jolla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistuessa voidaan myös oppilashuollon osuutta ja tukea oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä vahvistaa. Oppilashuollollinen tuki on kuitenkin vapaaehtoista ja suostumuksenvaraista, toisin kuin oppimisen ja koulunkäynnin tuki, johon oppilaalla on perusopetuslain mukainen oikeus. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen lomakkeisiin ei arvioida tai kirjata oppilaan saamaa oppilashuollollista tukea. Lomakkeisiin kirjataan oppilashuollollisen tuen osalta, että oppilas on ohjattu hakeutumaan oppilashuollon palvelujen piiriin.

Tehostetun ja erityisen tuen aloittaminen, jatkaminen ja tarvittaessa palaaminen edelliselle tuen vaiheelle käsitellään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tähän käsittelyyn ei tarvita oppilaan ja huoltajan suostumusta, sillä tukeen liittyvä moniammatillinen opiskeluhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio on pedagogista tukea. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Yhteistyössä arvioidaan annetun tuen riittävyyttä ja tuen tarpeita. Yhteistyö oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa voidaan toteuttaa konsultaationa. Kuitenkin, kun ensimmäistä kertaa harkitaan erityisen tuen aloittamista, tulee oppilashuollon ammattihenkilö mahdollisuuksien mukaan kutsua tuen palaveriin. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan pedagogiseen arvioon/ selvitykseen Wilmaan.

Pedagogista selvitystä tehtäessä yhteistyössä arvioidaan, tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi oppilashuollollista tukea tai selvitystä kuten lääketieteellisiä tai psykologisia tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista. Pedagogisen selvityksen laadintaan ei tarvita oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppimäärien yksilöllistämisissä konsultoidaan tarvittaessa koulupsykologia. Ulkopuoliset lausunnon antajat ottavat harvoin kantaa yksittäisten oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämisiin, koska ne voidaan päättää pedagogisen selvityksen perusteella.

Tuen kolmiportaiseen järjestämiseen liittyvä yhteistyö ja käytänteet oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa kuvataan tarkemmin luvussa 21.1 Yhteistyö tuen aikana.

Yhteistyö joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

Joustavaan perusopetukseen osallistuvalla oppilaalla ja sairaalaopetukseen otetulla oppilaalla on oikeus oppilashuollolliseen tukeen. Yhteistyötä kuvataan luvuissa 18.4 Joustava perusopetus ja 18.5 Opetus erityisissä tilanteissa.

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Väkivaltaisen ja uhkaavan käytöksen vuoksi oppilaalta voidaan rehtorin päätöksellä evätä osallistuminen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Tällöin on välittömästi otettava yhteys huoltajaan sekä tarvittaessa koulukuraattoriin, koulupsykologiin tai lastensuojeluun. Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. Vakavan rikkomuksen tai jälki-istunnosta ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta jatkuvan epäasiallisen käytöksen vuoksi oppilas voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia, joista on annettava kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Määräaikainen erottaminen edellyttää lautakuntakäsittelyä. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa sekä evättäessä opetus loppupäivän ajaksi on oppilaalle järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon järjestäminen tarkoittaa yhteydenottamista oppilashuollon henkilöstöön ja heidän tai muun yhteistyötahon tarjoamaa tukea oppilaalle. Erottamistapauksessa oppilashuolto järjestetään yhteistyössä lastensuojelun kanssa.

22.4.6 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Yksilökohtaisen oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä oppilaan osallisuus oman asiansa käsittelyssä oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa huoltajan ja oppilaan suostumuksella.

Perheneuvola

Perheneuvola tarjoaa tukea perheille lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen ja kasvatukseen sekä perheen vuorovaikutussuhteisiin liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa on käytettävissä psykologin, sosiaalityöntekijän ja lastenpsykiatrin palvelut. Huoltajat ja oppilas itse voivat ottaa yhteyttä keskusteluajan varaamiseksi. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksissa arviointi ja ensisijainen tuki järjestetään oppilashuollon ja pedagogisten toimien avulla. Koulupsykologit ja koulukuraattorit tekevät yhteistyötä perheneuvolan työntekijöiden kanssa myös työparityönä, ja heidän kauttaan perheneuvolan työntekijän voi pyytää koululle monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen.

Nuppi

Nuppi eli nuorten mielenterveyspalvelut toimii yhdessä nuorten terveyspalveluiden kanssa. Nupin tehtävänä on 15–21-vuotiaiden nuorten ennaltaehkäisevä mielenterveyden ja päihteidenkäytön arviointi ja hoito. Ajan voi varata nuori itse, vanhemmat, kouluterveydenhoitajat ja lääkärit. Alle 18-vuotiaiden kanssa työskentely on aina perhe- ja verkostokeskeistä.

Keskittymistiimi

Rovaniemen kaupungin terveyspalveluiden keskittymistiimi tarjoaa tukea peruskouluikäisille lapsille ja nuorille, joilla on keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksia. Tiimissä työskentelevät toimintaterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja, jotka molemmat ovat neuropsykiatrisia valmentajia. Tiimin käytössä on myös konsultoivasti psykologin ja lääkärin palvelut. Keskittymistiimi osallistuu tarpeen mukaan keskittymisvaikeuksien kartoittamiseen, diagnosointiin sekä tukitoimien suunnitteluun kotona ja koulussa. Tiimin asiakkuuteen voi ohjautua koulupsykologin, -kuraattorin tai -terveydenhoitajan kautta.

Etsivä nuorisotyö ja koulunuorisotyö

Etsivä nuorisotyö perustuu nuorisolakiin, jonka mukaan opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot myös alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Etsivää nuorisotyötä koordinoi Rovaniemen kaupungissa Nuorisopalvelut. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori (15–29 -vuotias) ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat perusopetuksessa esimerkiksi opinto-ohjaajat ja koulukuraattorit. Toiminta on nuorelle vapaaehtoista.

Koulunuorisotyötä ohjaa Rovaniemen nuorisopalvelujen laatima koulunuorisotyön toimintamalli, jonka tavoitteena on laajentaa koulu- ja nuorisopalveluiden yhteistyö koskemaan alueellisesti koko Rovaniemeä. Näin kaikille nuorille, myös kyläkeskuksissa asuville, voidaan taata yhtäläiset oppimis- ja kasvuympäristöt, niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Paikallinen toimintamalli tiivistää ja selkiyttää jo nykyistä yhteistyötä antaen välineitä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Nuoriso-ohjaajien aktiivinen toiminta kouluilla tuo muidenkin kuin nuorisotiloilla käyvien nuorten tietouteen paremmin oman alueen nuoriso-ohjaajat ja nuorten parissa toimijat. Tämä vahvistaa nuorten ympärillä olevaa kasvattajien verkostoa, jolloin se mahdollistaa erilaisen osaamisen ja tiedon vaihdon kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluilla on jo tarjota palveluita yläkoulun nuorille ja toisen asteen opiskelijoille. Mallin pohjalta kukin koulu ja alueen nuoriso-ohjaaja (kumminuoriso-ohjaaja) tekevät yhteisen koulunuorisotyön tarvekartoituksen ja vuosikellon toimintamallin menetelmätarjottimen pohjalta. Koulunuorisotyöntekijä osallistuu koulun hyvinvointiryhmän toimintaan.

Koulu ja nuorisopalvelut järjestävät yhteisesti Joustavaa perusopetusta yläkouluikäisille oppilaille. Joustavassa perusopetuksessa opettajan työparina toimiva nuorisopalveluiden työntekijä työskentelee koulupäivinä mahdollisuuksien mukaan myös koulunuorisotyössä sekä muina aikoina nuorisotiloilla. Etsivän nuorisotyön tuki tarjotaan tarvittaessa myös JOPE-ryhmän oppilaille. Etsivän nuorisotyön yhteyshenkilönä kouluilla toimii koulukuraattori tai opinto-ohjaaja.

Perhesosiaalityö

Perhesosiaalityön tavoitteena on yhdessä perheen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa perheen omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta. Yhteistyötä tehdään perheen läheisten ja perhettä tukevien muiden tahojen kanssa. Toiminta-ajatuksena on lapsen ja hänen perheen arjen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä vanhemmuuden vahvistaminen. Perhesosiaalityön palveluihin kuuluvat lastenvalvojien palvelut, ennaltaehkäisevä lapsiperheiden sosiaalityö ja ennaltaehkäisevä perhetyö.

Lastenvalvojan palveluita ovat isyyden selvittäminen, lasten huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä ryhmämuotoiset eropalvelut. Lastenvalvojien kautta haetaan maksusitoumus tuettuun tai valvottuun tapaamiseen tilanteessa, jossa vanhempien erotessa lapsen oikeus tavat vanhempaansa muutoin vaarantuu. Ennaltaehkäisevä lapsiperheiden sosiaalityössä arvioidaan lapsiperheen sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarvetta ja tehdään arvioinnin mukainen palvelusuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajan sekä mahdollisen muun perhettä tukevan verkoston kanssa. Palveluihin kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja tukiperhepalvelut.

Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheiden kotipalvelua ja ohjaavaa perhetyötä. Se on osa perhesosiaalityötä. Ennaltaehkäisevän perhetyön tarkoituksena on auttaa, tukea ja ohjata lapsiperheitä arjen sujuvuudessa, vanhemmuudessa, lasten huolenpidossa sekä luoda mahdollisuus vertaistuelle. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vahvistamalla sen omia voimavaroja. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu lapsiperheille, jotka kokevat voimavaransa riittämättömiksi ja tarvitsevat lyhytaikaista tukea arjessa selviytymiseen. Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista maksullista palvelua, joka määräytyy perheen tulojen ja koon mukaan. Ohjaava perhetyö on perheille maksutonta. Sitä toteutetaan

1. Kotiin tehtävänä perhetyönä, joka on lastenkasvatuksen (rajat, yhteiset pelisäännöt) ja vuorovaikutuksen tukemista sekä
2. Ryhmämuotoisena perhetyönä, joka tarjoaa perheille suljetun vertaisryhmän ja ohjausta arjen hallintaan, tukea vanhemmuuteen sekä korostaa lapsen asemaa perheessä.

Oppilashuollon työntekijän tehtävä on tarvittaessa tiedottaa perhesosiaalityön palveluista ja ohjata niiden piiriin. Mikäli lapsi tai nuori hyötyy tukihenkilöstä tai -perheestä, tai perhesosiaalityön palveluista, voi oppilashuollon työntekijä tehdä huoltajien kanssa yhteistyössä pyynnön palvelutarpeen arvioimiseksi perhesosiaalityöntekijälle. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijä tekee yhteistyötä perheen ja perhesosiaalityöntekijöiden kanssa myös palveluiden aikana.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidossa noudatetaan hoidon porrastuksen periaatetta ts. peruspalveluiden tarjoama apu, tutkimus ja hoito ovat ensisijaisia. Erikoissairaanhoidon palveluihin tarvittavan lähetteen tekee lääkäri. Lisäksi lastenneurologiselle poliklinikalle ohjattaessa tulee psykologin perustutkimukset olla tehtynä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilla ja osastoilla tutkitaan ja hoidetaan lasten ja nuorten psyykkisiä oireita ja häiriöitä lääketieteellisin, psykologisin, sosiaalisin sekä hoitotyön keinoin. Lapsipotilaan vanhemmat ja koko perhe ovat yleensä mukana tutkimuksessa ja hoidossa. Perheiden lisäksi kaikkien lasten tutkimukseen ja hoitoon kuuluu tarpeellinen yhteistyö lapsen verkostojen kanssa. Erikoissairaanhoidon yksiköt toimivat kiinteässä yhteydessä Rovaniemen kaupungin sairaalakoulun kanssa.

Lastensuojelu ja poliisi

Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö toteutuu ensisijaisesti eri yhteistyö-, ohjaus- ja tukimuotojen kautta. Säännölliset lasta koskevat ja vanhempien kasvatustyötä tukevat keskustelut ovat aktiivisessa käytössä. Intensiivinen oppilaskohtainen koulun ja kodin kasvatuskumppanuus on itsessään ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Hyvin toimiva kasvatuskumppanuus tukee mahdollisten lastensuojelun tukitoimien käyttöönottoa. Tarvittaessa lastensuojelun tarjoamia tukimuotoja voi jäsentää yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa keskustellen. Tällainen palvelumahdollisuuksien kartoittaminen ei vielä johda lastensuojelun asiakkuuteen.

Jos koulun toteuttama ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö, yhteistyö kodin kanssa ja yksilökohtainen oppilashuoltotyö eivät ole tuottaneet riittävää tukea ja koulussa on edelleen huolta oppilaan kasvun, kehityksen ja/tai terveyden vaarantumisesta, on tehtävä pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi yhdessä perheen kanssa. Ensisijainen pyrkimys on neuvotella perheen kanssa asiasta siten, että koulun työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä perheen kanssa. Mikäli tämä vaihtoehto ei perheen kanssa neuvoteltaessa osoittaudu mahdolliseksi, niin työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Ennen ilmoituksen tekoa ilmoituksen tekijän tulee kertoa huoltajalle, että ilmoitus tullaan tekemään. Koulun työntekijän tekemä lastensuojeluilmoitus tehdään aina myös kirjallisena. Jos lastensuojelun tarve havaitaan äkillisesti ja tilanne arvioidaan vakavaksi, otetaan yhteyttä suoraan päivystävään sosiaalityöntekijään. Lastensuojeluilmoitukseen velvoitettujen on tehtävä ilmoitus aina myös poliisille, kun heillä on syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalista tai muuta lapsen henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Tällöin konsultoidaan välittömästi myös poliisia. Näissä tilanteissa koulu suunnittelee oppilaan tukitoimet koulun arkeen yhdessä lastensuojelun henkilöstön kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty koulupoliisi, joka toimii laillisuuskasvatuksen yhteyshenkilönä ja tarvittaessa poliisin toimivaltaan kuuluvien asioiden asiantuntijana esimerkiksi oppilashuoltotyöryhmässä.

Ankkuri-toiminta

Rovaniemellä toimii Ankkuri-mallin mukainen ehkäisymalli, jossa toimitaan alle 18-vuotiaiden rikoskierteen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan katkaisemiseksi. 18–21 -vuotiaiden osalta puututaan myös huumerattijuopumukseen ja muihin huumeisiin liittyviin rikoksiin. Ankkuri-tiimin muodostavat poliisi, sosiaalityöntekijä ja tapauskohtaisen harkinnan mukaan terveydenhoitaja, päihdetyöntekijä tai nuorisotyöntekijä. Tarvittaessa nuoret ja perheet ohjataan heidän tarvitsemansa jatkoavun ja tuen piiriin.

22.5 Yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa

Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävää oppilashuoltoa toteutetaan yksilö- ja yhteisötasolla. Koulun tehtävänä on järjestää riittävä tiedotus oppilashuollon periaatteista, sisällöistä ja toimintavoista. Eri kouluissa voidaan käyttää niille parhaiten sopivia tiedottamisen muotoja.

Yhteisöllisellä oppilashuollolla edistetään hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä koulussa. Yhteisöön kuuluminen ja vuorovaikutus ihmisten välillä ovat hyvinvoinnin, terveyden ja elämänhallinnan perusedellytyksiä. Yhteisöllisyyden tuloksena oppilaalle muodostuu myös sosiaalista pääomaa aikuisuuden tueksi. Huoltajien osallisuuden vahvistaminen tukee pitkäjänteisesti oppilaiden kehitystä ja kasvua sekä luottamusta aikuisiin. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaiden ja huoltajan osallisuutta yhteisön hyvinvoinnissa, koulun toiminnassa ja päätöksenteossa. Oppilaiden osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon oppilaan ikä- ja kehitystaso.

Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa, perheensä ja tarvittaessa muiden läheisten kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan tai hänen huoltajansa suostumukseen. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja muiden häntä tukevien läheistensä kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat määräykset.

Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan, miten oppilaat ja vanhemmat ovat osallisina yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi kuvataan miten oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon asioista.

Taulukko 29. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja toimijuus yhteisöllisessä oppilashuollossa

YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

Suunnittelu

Toteutus

Arviointi

Osallisuus ja toimijuus

Suunnittelun pohjana käytetään myös oppilaiden ja huoltajien tuottamaa tietoa, kuten mielipide- ja hyvinvointikyselyjen tai laajojen terveystarkastusten tuloksia.

Oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan edustajat toimivat hyvinvointiryhmän jäseninä. Oppilashuollon ohjausryhmä ja koulukohtaiset hyvinvointiryhmät kutsuvat kokouksiinsa oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan edustajia.

Oppilaat ovat koulussa aktiivisia toimijoita. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulupäivään, heitä kuunnellaan ja heidän toiveitaan huomioidaan.

Oppilaiden osallisuutta tuetaan yhteisöllisten menetelmien kautta. Näitä ovat esimerkiksi oppilaskunta, nivelvaihetyö, kiusaamisen vastaiset menetelmät, kummi- ja tukioppilastoiminta, kerhotoiminta, Vertaissovittelu ja Välituntivastaava-toiminta.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan myös yhteisötasolla. Yhteistyö vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä voi näkyä esimerkiksi vanhempainkouluina, vanhempaintoimikunnan toimintana tai yhteisten, toiminnallisten tapahtumien järjestämisenä. Näiden tapahtumien järjestämiseen tarjotaan mahdollisuuksia myös oppilaille ja huoltajille.

Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä arvioidaan laatu-, kouluterveys- ja hyvinvointikyselyjen, terveystarkastusten ja asiakaskyselyiden pohjalta tehtävillä yhteenvedoilla.

Tiedottaminen

Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yhteisissä tilaisuuksissa sekä esimerkiksi koulun lukuvuosittaisessa toimintasuunnitelmassa

seuraavista asioista

• Yhteisöllisen oppilashuollon periaatteet
• Yhteisöllisen oppilashuollon sisällöt ja toimintatavat
• Yhteistiedot yhteydenottoja varten
• Oppilaan ja huoltajien vaikuttamismahdollisuudet

Lukuvuoden aikana oppilaita ja huoltajia tiedotetaan eri vaikuttamismahdollisuuksista, koululla alkavista toiminnoista ja yhteisistä tapahtumista.

Kerätyistä palautteista koottu yhteenveto esitellään oppilaille ja huoltajille esimerkiksi sähköisesti tai vanhempainillassa.

Taulukko 30. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja toimijuus yksilökohtaisessa oppilashuollossa

YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO

Suunnittelu

Toteutus

Arviointi

Osallisuus ja

monitoimijuus

Oppilaiden ja tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan ja sovitaan asiantuntijaryhmän

• kokoamisesta
• kokoonpanosta
• käsiteltävistä asioista
• siitä, mihin tapaaminen johtaa.

Asiantuntijaryhmän palaverissa tulee huomioida, että

• oppilas ja huoltajat tulevat kuulluksi (voivat myös itse vetää tapaamista)
• pysytään sovituissa aiheissa
• kerrotaan oppilashuoltokertomuksesta sekä siihen liittyvistä kirjausten tekemisestä, säilytyksestä ja tiedonsiirrosta

Kirjaamisessa ja jatkotoimenpiteitä sovittaessa on otettava huomioon, että

• oppilas ja huoltajat loppukädessä päättävät jatkotoimenpiteistä oppilashuollon osalta
• jatkosuunnitelmaan kirjataan jokaiselle toimijalle oma rooli oppilaan asioiden edistämisessä.

Oppilaan asioiden etenemistä seurataan arviointitapaamisilla, joihin sisältyy

• ennakkoon sovitut ajat ja aiheet
• arviointi toteutuneesta
• oppilashuollon tarpeen uudelleensuunnittelu

Palavereissa voidaan pyytää palautetta myös oppilaan ja huoltajien osallisuuden kokemuksista.

Tiedottaminen

Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yhteisissä tilaisuuksissa sekä esimerkiksi koulun

lukuvuosittaisessa toimintasuunnitelmassa

seuraavista asioista:

• Oppilashuollon tavoitteista
• Oppilashuollon eri palvelumuodoista
• Oppilaan oikeudesta saada oppilashuoltopalveluja
• Oppilashuollon vapaaehtoisuudesta
• Yhteystiedoista

Kun huoli herää, huolen puheeksiottaja tiedottaa oppilas ja huoltajia yksilökohtaisen oppilashuollon prosessista, saatavilla olevista palveluista, palveluiden vapaaehtoisuudesta, sopimuksen kirjallisuudesta sekä siitä, mihin prosessi johtaa.

Lukuvuoden aikana oppilaita ja huoltajia tiedotetaan oppilashuollon palveluista sekä muista vaihtoehtoisista palveluista. Samalla korostetaan heidän oikeuttaan oppilashuollon palveluihin.

Arviointitapaamisesta tiedotetaan oppilaille ja huoltajille yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän tapaamista suunniteltaessa.